Claes Andersson - Jokainen sydämeni lyönti

CLAES ANDERSSON
Jokainen sydämeni lyönti
Suom. Liisa Ryömä.
WSOY 2009. 175 s.
Jokainen sydämeni lyönti piirtää tuokiokuvia häkellyttävän monialaisen Claes Anderssonin elämästä. Psykiatri, kirjailija, poliitikko, muusikko ja kuuden lapsen isä on ollut minulle jo kauan renessanssi-ihmisihanne. Kaltaiseni fanittajat saavat mitä toivovat. Kirja näyttää Anderssonin kaikissa keskeisissä rooleissa.

Eniten tilaa saa psykiatrin työura. Yksityinen puoli, perhe-elämä poikavuosista isoisäksi, kulkee sopusuhtaisesti mukana. Anderssonilla ei ole tarvetta sensaatioon, mutta ei myöskään salailuun. Hän pohtii asiallisesti viime vuosien ongelmiaan, sydänsairautta ja peliriippuvuutta.

Poikavuosina sisko soimasi Claesia kaiken lyömisestä leikiksi. Huumori oli selviytymiskeino. Jos haluaa tehdä elämäntyönsä psyykepotilaiden auttamiseksi, täytyy olla itsekin vähän hullu, Andersson arvelee.

Hulluus voi olla olosuhdeilmiö. Andersson kirjoittaa usein, ja nytkin, Harold Searlesin ja Gregory Batesonin tutkimuksista siitä, kuinka ihminen voidaan tehdä hulluksi sitomalla hänet lamaannukseen sekopäisellä ja ristiriitaisella viestinnällä.

Veikkolan sairaalan kokeilussa Andersson työtovereineen kehitteli ihmisläheistä ja demokraattista hoitomallia. Kokeilu edesauttoi potilasyhdistysten ja kuntoutujien etujärjestöjen vakiintumista Suomessa. Vakavia asioita kirjassa keventävät muistelijan hupaisat episodit jazz-miehenä ja jalkapalloilijana.