Claude Monet'n jalanjäljissä -Marja Hirvisen maalauksissa kiteytyy sielunmaisema, keskisuomalainen järvi väreineen

Korpilahden Höyry-gallerian seinillä liplattaa vesi. Yhdessä kuvassa veden pintaan näyttäisi heijastuvan pilvetön taivas ja toisessa vihreä metsä.

Muuramelaislähtöiselle Marja Hirviselle luonto ja erityisesti vesi ovat tärkeitä elementtejä – Oikeastaan kaikki kaikessa.

– Menin 1983 Pariisiin ja vierailin Claude Monet´n museossa Givernyssa. Se teki niin syvän vaikutuksen, että menin museoon samalla reissulla kolme kertaa ja vierailu Louvressa unohtui ihan kokonaan, Hirvinen muistelee hymyillen.

Hän sanoo, ettei silloin ymmärtänyt mikä vesi- ja lummemaalauksistaan tunnetun Monet´n töissä oikein veti puoleensa.

– Innostuin asiasta ymmärtämättä miksi. Nuorena sitä kerää kokemuksia tietämättä mitä niillä tekee, mutta iän myötä niille löytyy merkityksensä, kohta 60 vuotta täyttävä Hirvinen sanoo.

Hirvinen valmistui tänä vuonna kuvataiteilijaksi Saimaan Ammattikorkeakoulusta. Hän tarkasteli lopputyössään keskisuomalaista maisemaa taiteilijoiden innoittajana. Omien töiden ohella kohteina olivat viime vuosisadan alussa Korpilahtea kuvanneen Akseli Gallen-Kallelan ja Kuhmoista ikuistaneen Pekka Halosen työt.

– Sitä seurustelee aina sukulaissielujen kanssa. Hekin tarkastelevat luonnon monimuotoisuutta värillisellä otteella, Hirvinen hymyilee.

Tuoreimmissa omissa töissään Hirvinen ikään kuin tarkentaa katseensa luontoon. Tarkentamisen sijaan voidaan puhua myös rajaamisesta. Ensin on kokonaiskuva järvestä ja sitä ympäröivästä maisemasta, sitten kuvattavaksi rajautuu esimerkiksi aarin kokoinen alue järven pinnasta, ja lopuksi vain osa syntyneestä luonnoksesta.

Rajaus syntyy intuitiivisesti ja sydämellä.

– Mielestäni taiteen arvo on siinä, että taiteilija on läsnä. En ole minkään tyylisuunnan edustaja. On havainto ja näkemys, jota vien syvemmälle. Vien ihmiset matkalle ja jokainen voi kohdata työni omalla tavallaan.

Kun taiteilija on maiseman edessä, hän johdattelee maalauksellaan ihmisiä katsomaan sitä. Hirvinen sanoo maisemamaalauksen olevan näin koettu tunne maisemasta. Hänen töissään tätä kokemusta on hetkellisen näkymän lisäksi vuosikymmenien ajalta. Työt ovat nimittäin saaneet aiheensa Muuramen Vihtalahden kylästä, jossa Hirvinen vietti nuoruutensa. Helsingissä asuvan Hirvisen voi yhä löytää kesäisin soutelemasta Muuratjärven laineilta.

– Muuratjärven heijastuksen Vihtalahdessa ovat kiehtoneet minua lapsuudesta asti. Vesi on niin upea elementti. Värien heijastus sen pinnassa on koko ajan muuttuva riippuen siitä mihin aikaa päivästä ja mihin vuoden aikaan sitä katsot.

Talvinen järvi on luonteeltaan ikään kuin graafikon, kesäinen öljyvärimaalarin maisemaa, Hirvinen näkee. Hirvinen tekee öljyväritöiden lisäksi öljyliitutöitä.

Kysymykseen urbaanisen maiseman ikuistamisesta Hirvinen reagoi huokaisemalla syvään. Hänen hartiansa lysähtävät alas ja katseesta sammuu hetkeksi palo.

– Se ei vaan houkuta yhtään. Nyt Helsinkiin rakennetaan suurella touhulla Kalasataman aluetta, mutta minä en saa urbaanista maisemasta mitään. Minulle luonto ja hiljaisuus ovat sielunmaisema, josta ammentaa.

Marja Hirvisen näyttely Veden äärellä Höyry-galleriassa 25.11. asti.