Dashi Namdakov – Myyttien maailma

Myyttien maailma

Naapurimaan hyvää taidekoulutusta on ehkä kiittäminen siitä, että venäläisen Dashi Namdakovin (s. 1967) veistokset eivät jää pinnalliseksi ja muodikkaaksi mytologioista ammentavaksi kuvastoksi. Namdakov hallitsee tekniikkansa ja taiteilijan käsiala on tunnistettavaa niin isossa kuin pienessäkin mittakaavassa.

Varsinkin isot veistokset pysäyttävät, hienoimpana yli viisimetriä pitkä, pikimusta pronssiveistos Ryöstö, jossa hevonen ja tyttö sulautuvat yhdeksi, runolliseksi kokonaisuudeksi. Namdakov saa muovattua pronssijalustaan jopa vedessä kahlaavan hevosen jaloista jäävät vanat. Teoksen lempeä tunnelma ei muistuta monissa kulttuureissa tunnettua neidonryöstöteemaa.

Venäläisen taiteen uuden supertähden näyttely jättää paljon avoimeksi, sillä teoksiin on upotettu runsaasti buddhalaista ja hindulaista mytologiaa ja ajattelua, puhumattakaan taiteilijan oman, arojen burjaattikulttuurin kansantarustosta ja uskonnoista. Lähestulkoon yhtä paljon on läntisiä vaikutteita ja aiheita kreikkalaisen mytologian kentaureista ja minotauruksista ja Egyptin Nefertitistä alkaen.

Namdakov tuntuu nappaavan aiheita muinaisuudesta sieltä täältä ja suodattavan ne itsensä kautta nykyaikaan. Monet näyttelyn työt näyttävät tutuilta, mutta parasta on, että ne eivät silti tunnu kopioilta. Taiteilija ei kaihda myöskään ihmisen inhimillisyyteen kytkeytyvää huumoria. Vanha soturi on jo pallomahainen vanhus, mutta kantaa yhä haarniskaansa ylpeydellä. Ratsastaja ja hevonen ihmettelevät yhdessä taivasta aron yllä. Hevonen on Namdakovin taiteen keskeisiä aiheita ja kuvakudoksissaan hän on käyttänyt materiaalina hevosen harjan jouhia.

Voima ja liike kiehtovat Namdakovia. Saman elämän voiman voi veistoksista lukea kannattavan niin ihmistä, eläintä kuin taruhahmoakin. Soturiaiheisissa veistoksissa korostuu äärimmilleen viety liike, joka muistuttaa jo animaatiota. Pronssin pinnan käsittely on todella taitavaa: joskus pronssiveistos näyttää olevan kiiltäväksi vahattua puuta. Pintakäsittelyt vaihtelevat sileästä ja hienostuneesta ilmeestä muinaiseen patinaan.

Vanhaa venäläistä taidetta on esitelty useasti isoissakin näyttelyissä viime vuosina. Namdakovin näyttelyn teemoihin sopii Taidemuseo Tennispalatsissa juuri meneillään oleva Tulilintu ja Lumineito -näyttely, jonka työt ovat Tretjakovin galleriasta. Uutta venäläistä taidetta Suomessa voisi esitellä enemmänkin. Namdakovin Tampereen-näyttely on taiteilijan ensimmäinen esittäytyminen Pohjoismaissa. Näyttelyn teokset on tuotu taiteilijan työhuoneelta Moskovasta ja Pietrasantan valimoilta Firenzestä.

Namdakov on pitänyt näyttelyitä Venäjän ja Kiinan lisäksi Lontoossa ja New Yorkissa.

Namdakovin veistokset ovat parhaimmillaan puhdasmuotoisia veistoksellisia teoksia tai hienoja käsitöitä, joskus vain koristemaisia esineitä. Veistäjän työt ovat avoimia jokaisen katsojan omille tulkinnoille.

Tampereen taidemuseo, Puutarhakatu 34, on avoinna ti–pe kello 9–17, la–su 10–18.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.