ETTORE SCOLA Mehän rakastimme toisiamme niin paljon (1974), Terassi (1980)

ETTORE SCOLA
Mehän rakastimme toisiamme niin paljon (1974), Terassi (1980)
Futurefilm 2009
Neorealismin jälkeisen italialaisen elokuvan uudistaja Ettore Scola (s. 1931) ohjasi ensimmäisen elokuvansa vuonna 1964. Siitä lähtien Scolan monipuoliseen tuotantoon on sisältynyt joukko kiinnostavia ja sävyiltään vaihtelevia elokuvia, moraalisia ja komediallisia tutkielmia ja vahvoja ihmissuhdedraamoja.

Scolan elokuvien keskiössä on italialaisen yhteiskunnan ilmapiirin muutos toisen maailmansodan jälkeen, kun vastarintaliikkeen ihanteet alkoivat ryvettyä, muuttua omaksi irvikuvakseen. Tätä ristiriidan kokemusta Scola on lähestynyt elokuvissaan sekä komedian että draaman keinoin, luoden yllättäviä yhteyksiä modernin, materialistisen elämäntavan kriiseihin.

Keskeinen mestariteos Scolan tuotannossa on Vittorio de Sican muistolle omistettu elokuva Mehän rakastimme toisiamme niin paljon vuodelta 1974. Se on eräänlainen antologia neorealismin synnyttämistä elokuvallisista muistoista ja tunnemaisemasta - eroksesta ja elokuvasta, historiasta ja yhteiskunnasta, rakkaudesta ja ystävyydestä.

Mehän rakastimme toisiamme niin paljon -elokuvan kolme miespäähenkilöä ( Vittorio Gassman, Satta Flores, Nino Manfredi) ovat ystäviä vastarintaliikkeen ajoilta, ja he ovat enemmän taikka vähemmän rakastuneet samaan naiseen ( Stefania Sandrelli). Alussa "epäporvarillinen" ystävyys merkitsee jaettua, keskinäistä autenttisuuden tilaa, vapautta ja solidaarisuutta.

Sitten kuvaan tulee mukaan entistä enemmän omistaminen ja mustasukkaisuus, itsekkyys ja opportunismi. Scola esittää elokuvassaan suuren kysymyksen: Miten tässä näin kävikään? Inhimillisessä koskettavuudessaan tuo kysymys herää myös jokaisen katsojan mielessä, suhteessa oman nuoruutensa ihanteisiin.

Scolan elokuvissa on vahva tunnepohja, emotionaalinen viritys, jota sävyttää aina sydämellinen huumori. Mutta huumori ei ole enää sovittava voima Scolan kitkerän terävässä 1980-luvun alun komediassa Terassi, jossa kuvataan menestyneitä ihmisiä henkisessä tyhjiössä. Terassissa varioidaan samaa perustilannetta, ikävystyttäviä seurapiirikutsuja, eri henkilön näkökulmasta.

Mukana ovat italialaisen elokuvan suuret tähdet, Marcello Mastroianni juorutoimittajan roolissa, Vittorio Gassmann vasemmistolaisena kansanedustajana ja Ugo Tognazzi elokuvatuottajana. Ranskalainen näyttelijä Jean-Louis Trigninant esittää elokuvakäsikirjoittajaa, joka ei saa oikein otetta tulevaan aiheeseensa. Terassi kuvaa oivallisesti, satiirisin kärjistyksin, porvarillisten muotoseikkojen ja muodollisuuksien ylivaltaa, kun itse pääasiat, ideat, jo ovat lopussa eikä mikään oikein tunnu enää miltään.

HANNU WAARALA

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.