Eeva-Kaisa Ahtiainen - Woldemar Hägglund, Kollaan kenraali

EEVA-KAISA AHTIAINEN
Woldemar Hägglund, Kollaan kenraali
Otava 2009, 304 s.
Eivät tienneet Tuntemattoman sotilaan konekiväärikomppanian velikullat, mikä mies heidän komentajansa oli. Väinö Linna toteaa, etteivät he olleet edes kuulleet Karjalan Armeijasta. Kirjassaan Kollaan kenraali Eeva-Kaisa Ahtiainen kertoo, että tuon Jalkaväkirykmentti 8:n komentaja oli eversti Pietari Autti, joka itsekin arvosteli jatkuvia koukkauksia: "On tämä sotaa, kun aina pitää rämpiä suossa niin, että jalat ovat munia myöten nileellä."

Sinänsä Autti on pelkkä sivuhenkilö kirjassa, joka keskittyy Woldemar Hägglundin vaiheisiin. Hägglund eli aikaa, jolloin ammattisotilas joko soti tai varustautui sotaan. Takanaan hänellä oli jääkärikoulutus Saksassa, kansalaissota, suojeluskunta ja talvisota, jossa hän luotti siihen, että Kollaa kestää.

Jatkosodassa hän toimi Karjalan Armeijan VII Armeijakunnan johdossa ja noudatti periaatetta "verta on säästettävä hikeä uhraten". Suoran rintamahyökkäyksen sijasta hän harrasti koukkauksia venäläisten sivustaan, pilkkoi kolonnat ja tuhosi niistä palan kerrallaan. Mannerheim halusi ripeämpää toimintaa, mutta Hägglund piti päänsä.

Ahtiainen kertoo, että Hägglund oli uskomattoman vaatimaton ja harkitsi operaatioitaan yötä myöten karttojen ääressä samaan tapaan kuin taistelukoulun sotapeleissä.

Upseereita oli kolmenlaisia: venäläisen koulutuksen saaneet, ruotsinkieliset ja Saksan jääkärit. Järjestelmään tyytymättömät suomenmieliset olivat valmiit eroamaan, ja Hägglund siirtyi suojeluskuntaan. Hän oli järjestämässä Kosolan lapualaismarssia Helsingissä, ja Ahtiaisen mukaan oli hänen ansiotaan, ettei mielenosoitus muuttunut hulinoinniksi. Karjalassa Hägglundin armeijakunta eteni Petroskoihin, siirtyi asemasotaan ja peräytyi. Rauhanteon jälkeen etsittiin sotasyyllisiä, asevoimia supistettiin, ja Hägglund joutui esittämään eronpyyntönsä.

Kirja on hieman hymistelevä, mutta toki se valottaa oivasti tuon ajan sotilaan tuntoja - joskin kaikissa jääkärimuistelmissa on paljolti samaa. Eikä ihme, juuri noin aikakauden taistelijoiden elämänvaiheet etenivät. Noilla miehillä oli yhteisiä ihanteita ja tavoitteita. Se on kadehdittavaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.