Einsteinin viimeiset sanat - Panu Tuomi

PANU TUOMI
Einsteinin viimeiset sanat
WSOY 2008, 77 s.

Kun 8-vuotias tytär on kiinnostunut madonrei'istä ja mustista aukoista ja 6-vuotias Jumalasta, intoutuneen kysymystulvan äärellä on usein tunne, että oma kapasiteetti ei aivan riitä. Tämä tunne on vahvasti läsnä, kun lukee Panu Tuomen runoteosta Einsteinin viimeiset sanat.

Ja samalla se on niin inspiroivaa! Ihmisen olemisen ytimessä, koko maailmankaikkeus ja sen arvoitus. Einsteinkin työsti lähes 30 vuotta kaiken teoriaa kaiketi poistaakseen epävarmuuden käsitteen eikä onnistunut. Kerrotaan, että vielä kuolinvuoteellaan hän pyysi muistiinpanovälineitä.

Kliseen vierellä haavoittunut tunnelma

Einsteinin viimeiset sanaton kuvitteellinen dialogi häntä kuolinvuoteella hoitaneen Albertan ja Albertin itsensä välillä. Ja millainen dialogi! Niin täyteen ladattua, intensiivistä, ekonomisesti ilmaistua, samanaikaisesti moneen suuntaan avautuvaa runoutta, joka kuitenkin on ilmavaa kuin unelma.

Sanastollaan Tuomi seikkailee henkeäsalpaavan vaarallisesti kliseen lähettyvillä, mutta hänen superkauniin ilmaisunsa takana on koko ajan terävä ajatus ja hauras, jopa haavoittunut tunnelma - hyvin erikoinen yhdistelmä, joka ei voi olla liikuttamatta.

Teos on hyvin vaikea. Valitettavasti kuulun niihin ihmisiin, jotka tajuavat fysiikan teoriat yhtä valaistuksenomaisesti kuin kadottavat ne, mutta Tuomen runo hengittää niin rauhalliseen tahtiin, että melkein luulen pysyväni kärryillä. Teos aiheuttaa sydämentykytystä ja aivoihin kohinaa ja halua etsiä tietoa.

Tuomi nostaa esiin paitsi ajan, muistin, avaruuden ja Jumalan teemoja myös Einsteinin henkilönä: juutalaisuuden, maailmanpoliittisen tilanteen Hitlereineen ja Stalineineen, ja kuinka Einstein lopulta suositteli Rooseveltille atomipommin valmistamista ja mitä siitä seurasi, maailman kokoinen syyllisyys. Jäljelle jää rakkaus. Siihenkö kaikki lopulta kiteytyy?

Hurmaava runoilija on myös järkyttävän viisas mies. Onko hänen taskussaan koko kulttuurihistoria? Edellisen kerran näin suuren vaikutuksen on tehnyt puolalainen runoilija Wislawa Szymborska, jonka vähäeleinen ja syvällinen viisaus kiteytyy valtavan kauniisiin runoihin. Meitä keskeneräisiä lohduttakoon sitaatti "kaiken teoria / on yhä / kesken, / mutta ehkä / tämä kesken / on kaiken / teoria".

PAULIINA SIEKKINEN