Elastinen – Joka päivä koko päivä

Fintelligensissä 1990-luvun lopulla aloittanut Elastinen tuntuu saavuttaneen uhoamisellaan tavoittelemansa aseman. Nykystatus lieveilmiöineen ei kuitenkaan ole tuonut räppärin musiikkiin erityistä monipuolisuutta.

Suomihiphopin parissa runsaasti töitä paiskinut artisti on tullut viime vuosina koko kansan tuntemaksi lähinnä televisioesiintymisistään Voice of Finland -laulukilpailun tuomaristossa. Sympaattisesti nyökkäilevä räppäri on meritoitunut urallaan myös lukuisten muiden suomalaismuusikoiden tuottajana. Muistutuksena taidoistaan sooloartistina mies julkaisi hiljattain tutuissa tunnelmissa liikkuvan neljännen albuminsa.

Tuotannon puolesta Joka päivä koko päivä yltää ongelmitta kansainväliselle tasolle ja vierailevat sessiomuusikot kuten Esa Mäkynen, Lenni-Kalle Taipale ja Osmo Ikonen tuovat yllättävän miellyttäviä pieniä nyansseja muuten nykyaikaisiin klubirytmeihin. Ikään kuin tarkoituksella kappaleiden taustat eivät sisällä erityisen mieleenpainuvia elementtejä, mutta musiikillista monipuolisuutta Elastinen tuottamiinsa biitteihin tuskin on hakenutkaan.

Miehen flow istuu kontekstiin harkitun varmasti, tosin kertosäkeitä usein leimaavat lauletut kohdat tuntuvat paikoittain hieman väkinäisiltä. Kotimaisten diskoiskelmälaulajien tavoin herkänkarhealla äänellä puristetut fraasit tulevat kyllä selväksi, mutta ilmaisun kannalta ontuvasti. Muuten Elastinen pysyttelee asialinjalla, eikä ronskeja ilmaisuja tai rajua kielenkäyttöä levyllä juurikaan kuulla. Päihteistäkin kiinnostuneita ovat vain vierailevat kollegat bileintoa uhkuvassa kappaleessa Loppuviikko.

Lähinnä naiskuvioidensa ja juhlatunnelmien selvittelyyn lauluissaan keskittyvä artisti ei juurikaan poistu mukavuusvyöhykkeeltään. Vaikka Ei vaihtoehtoi -kappaleen mukaan pitääkin keskittyä siihen missä on hyvä, eivät toistuvat teemat jaksa ylläpitää kuunteluintoa koko albumin mittaa. Yksittäisistä kappaleista parhaimmiksi nousevat asiantuntevasti autoilusta kertova Tie vie ja selkeästi henkilökohtaisemmin julkkiseloa käsittelevä Painajaisia.

Itsekeskeisyys ja oman ryhmän paremmuuden korostaminen on toki luonnollista rap-musiikille ja -artisteille, mutta Elastiselle tyypillinen ylitsevuotava reippaus ja kohteliaisuus äityy tuon tuosta mahtipontisuuden puolelle eikä oikein tarjoa samaistumispintaa. Vaikka Uuteen nousuun -kappaleen tekstinpätkä ”Oon jo liian pitkäl antaakseni periksi / ja liian skarppi vetääkseni tän överiksi” onkin monitulkinnallinen, olisi jonkinlainen kaavojen murtaminen ja ilmaisun elävöittäminen tässä vaiheessa uraa jo varsin toivottavaa kalkkiutumisen estämiseksi, edes kokeiluluontoisesti.

Uusimmat

Kulttuuri

Elokuva-arvio: Kriitikon sydäntä särkee: jatko-osa ei yllä kulttielokuvaksi nousseen Iron Skyn tasolle

"Että katsoja poistuu salista kosketettuna, sellainen naiivi unelma mulla on", sanoo Jarno Kuosa – hänen ohjaamansa Sydänmaa on kaupunginteatterin kevään päätuotanto

Taiteen ja tieteen tukija Keski-Suomen kulttuurirahasto tukee ensimmäistä kertaa pelialaa sekä taidetta hoitolaitoksiin – apurahoja jaetaan tänä vuonna 620 000 euroa

Suomalainen suursarja esittää ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä – pääosissa Pohjoismaiden suurimpia tähtiä

Taidekeskus Salmela juhlii kesällä 30-vuotisuuttaan – mukana muun muassa Rafael Wardi, Samuli Alonen ja Juhani Saksa

Jyrockin esiintyjistä yli puolet naisia – indiemusiikin festivaalia vietetään Ilokivessä

Suru ja taikuus pokkasivat Suomen Nuorisokirjailijoiden palkinnot

Teatteriarvio: Jyväskylän Nykyteatteriyhdistyksen robottinäytelmän nostattamat ajatukset ovat polttavia ja perustavanlaatuisia, eikä niitä voi kytkeä pois päältä

Jyväskylän kaupunginteatteri esittelee kevätkauttaan yleisötapahtumassa tiistaina

Jaakko Kuusisto sävelsi Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-voittaja-romaanista oopperan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.