Elina Lappalainen: Pelien valtakunta

Elina Lappalainen

Pelien valtakunta

Atena 2015. 315 s.

Suomalaisesta pelialasta on jo pitkään odotettu ”uutta Nokiaa”. Sellaista siitä tuskin koskaan tulee, mutta joukko pienempiä – ja pari kohtalaisen suurta – menestystarinaa on toki saatu kansallista itsetuntoa pönkittämään.

Alan yritysten myötä- ja vastamäissä onkin kelpo aineksia sankaritarinoihin: koulukiusatuista nörteistä on tullut menestyviä yrittäjiä, mutta menestys on usein saavutettu vasta pitkän korpivaelluksen jälkeen.

Talouselämä-lehden toimittaja Elina Lappalainen on seurannut työssään suomalaista pelialaa. Hänen kirjansa Pelien valtakunta ei ole varsinainen historiankirjoitus, mutta siinä käydään läpi alan keskeiset toimijat yhtiö kerrallaan.

Pelejä ja pelialaa on mahdollista tarkastella ainakin kahdesta selvästi erillisestä näkökulmasta. Ensimmäisessä pelit nähdään liiketoimintana, jolloin onnistuminen mitataan yksiselitteisesti liikevaihdon ja liikevoiton luvuilla.

Lappalainen lähestyy aihettaan tästä näkökulmasta, ja sen puitteissa kirja onkin asiansa osaavan taloustoimittajan pätevää työtä.

Toinen mahdollisuus olisi tarkastella pelejä ensisijaisesti kulttuurisina tuotteina, jopa taideteoksina. Tästä näkökulmasta edes miljardi latausta ei vielä tee Angry Birdsistä onnistunutta peliä. Pitäisi arvioida kriittisesti sitä, onko peli oikeasti hyvä.

Tämä jälkimmäinen näkökulma pakottaisi tarkastelemaan suomalaisia pelitaloja huomattavasti kriittisemmin: ne kun tuottavat aivan masentavan sieluttomia pelejä! Angry Birdsistä tunnettu Rovio on jo puhdas krääsäkauppias.

Kenties parasta, mitä suomalainen peliala on saanut aikaan, ovat Lappalaisen tarinallisiksi kehumat Remedy-yhtiön pelit (Max Payne, Alan Wake).

Siitä ei silti pääse mihinkään, että nekin jäävät valovuosien päähän tarinallisten seikkailupelien klassikoista, Lucasfilmin ja Sierran tunnelmallisista luomuksista.

Elina Lappalaisen kirja on siis pätevä kartoitus siitä, mitä, miten ja milloin suomalaiset pelintekijät ovat tehneet. Mutta suomalaisten pelien suitsutus on vähän kuin Alankomaiden vuoristoja kehuisi Sveitsissä käyneelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.