Elokuva-arvio: Haukotuttava kauhudystopia hukkaa potentiaalinsa – "The Predator yhdistää lapsellisesti kauhua ja toimintaa"

The Predator

Arvio: 1/5

Avaruuden hirviöiden maapallonvalloituksesta kertova The Predator yhdistää lapsellisesti kauhua ja toimintaa. Se pyrkii olemaan yhdenlainen dystopia maapallon tulevaisuudesta. Harmi vain, että kaikki potentiaali hukataan.

Saalistajiksi kutsutut avaruusolennot ovat kehittyneet ihmistä älykkäämmiksi ja nyt niillä on omat suunnitelmansa maapallon varalle. Ne eivät suinkaan ole saapuneet kartoittamaan yhteistyön mahdollisuuksia.

Kun tiedemiehet epäonnistuvat kokeissaan, joutuu ryhmä terapian tarpeessa olevia ex-sotilaita taistelemaan saalistajia vastaan. Päähenkilön (Boyd Holbrook) autistinen poika on ratkaisevassa asemassa juonen käänteissä. Mahtuupa mukaan yksi pätevä tiedenainenkin.

The Predatorista näkee karulla tavalla, millainen epäsuhta käsikirjoituksen ja toteutuksen välillä vallitsee. Mikään saalistajien käytöksessä ei esimerkiksi viittaa mainintaan niiden korkeammasta älystä. Muutama muukin kehityskelpoinen idea jää alkutekijöihinsä, kun kaikki paukut on laitettu loputtomaan räiskeeseen. Mainittakoon vielä, että isä–poika-suhteesta puuttuu kaikki uskottavuus.

Väkivalta on splatter-tyyppistä. Alieenin sisuksista valuu vihreää mönjää ja suolia pursuilee rei’itetyistä ruumiista. Omituisen lisänsä soppaan tuo huumori, jota revitään ex-sotilaiden ongelmista, kuten tourettesta ja itsemurha-alttiudesta.

Kaikista näistä aineksista huolimatta toimintapläjäys ei kirvoita haukotusta kummempaa reaktiota. The Predator menee samaan kastiin kuin taannoinen toimintahupailu Rampage – iso kohtaa isomman.

Ohjaus: Shane Black. Tyylilaji: Toiminta, kauhu. K16.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .