Elokuva-arvio: Lego-elokuvan jatko-osa on hauskahko hulina

Lego 2

Arvio: 3/5

Ensimmäinen Lego-elokuva (2014) oli yllätyshitti, joka keräsi kiitosta hauskana, kepeänä ja satiirisenakin vitsikimarana. Palikkala-nimisen kylän pelastamisesta kertova animaatio paljastui lopussa legoilla leikkivän pojan mielikuvituksen tuotteeksi.

Popkulttuuriviittauksia vilisevä jatko-osa on yhtä lailla itsetietoinen legoralli, joka hyödyntää legopalikoiden neliskanttista, kotikutoista mekaniikkaa. Ensimmäisen osan ideoineet ja ohjanneet Phil Lord ja Christopher Miller ovat rustanneet äkkivääristä käänteistä ja ironisesta dialogista absurdin kokonaisuuden, jossa hihitellään sankarimyyteille ja miehiselle egoilulle.

Ensimmäinen osa päättyi uhkaavaan tilanteeseen, kun psykedeeliset Dublo-otukset ilmestyivät vaarantamaan Palikkalan idyllin. Hirveän sodan jäljiltä pölkyn Emmetin kotikylä on taantunut aavikkomaiseksi maailmanlopun keitaaksi.

Yltiöoptimistinen Emmet ei silti anna periksi, vaan rakentaa yhteistä kotia itselleen ja lemmitylleen Lucylle. Mutta juuri kun vihulaisista on saatu rauha, ulkoavaruudesta ilmestyy uusia lelu-monstereita, jotka kidnappaavat Emmetin kaverit kuningatar Tahdontähdeksin kaukaiseen galaksiin.

Juoni on järjetön, eikä sillä ole mitään väliä. Juju on kiihkeässä tahdissa, jolla vitsejä viljellään, musiikkinumeroiden pyörteissä. Maailman tunnetuimman lelubrändin figuureista on varmasti otettu kaikki mahdollinen irti, kekseliäin kääntein.

Silti hahmot ovat sen verran yhdentekeviä ja yksi-ilmeisiä, että tarjolla on vain hauskahkoa hulinaa.

Ohjaus: Mike Mitchell, käsikirjoitus: Phil Lord, Christopher Miller. Tyylilaji: animaatio. K7.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .