Elokuva-arvio: Mies jolle raha oli tärkeintä

Ridley Scottin visuaalinen jälki on vakuuttavaa, mutta sisällöllisesti All the Money in the World jää kauas hänen parhaimmistostaan.

All the Money in the World

Arvio: 2/5

Liikemies J. Paul Gettyn (Christopher Plummer) pojanpoika Paul (Charlie Plummer) kidnapataan Roomassa vuonna 1973. Vaikka amerikkalaissyntyisen Gettyn arvioidaan olevan maailman rikkain ihminen, hän ei ole silti valmis maksamaan rikollisliigan vaatimia 17 miljoonan dollarin lunnaita. Nämä tositapahtumat ovat inspiroineet Ridley Scottin draamajännärin All the Money in the World.

Enemmän tavaroita kuin sukulaisiaan rakastavan Gettyn toistuva kieltäytyminen maksaa lunnaita aiheuttaa pojanpojalle hengenvaaran. Getty arvelee, että jos hän suostuisi vaatimuksiin, niin kohta hänen muutkin lastenlapsensa olisivat vaarassa.

Paulin äiti Gail (Michelle Williams) ja Gettyn asiaa hoitamaan palkkaama Fletcher Chase (Mark Wahlberg) eivät pysty tekemään paljoa pojan hyväksi ilman rahaa.

Elokuva on mahtipontinen moraalisaarna, joka irvaillen toistaa pointtiaan: rahalla saa, mutta ei kaikkea ja sitä Getty ei tajua. Hän on samaan aikaan äärettömän pihi ja pröystäilevä. Säästösyistä hän on asennuttanut maksullisen puhelinkopin palatsinsa vieraille ja pesee itse omat alusvaatteensa. Samalla hän suunnittelee Hadrianuksen temppelin kopion rakennuttamista. Tärkeässä käännekohdassa Getty hoksaa, että lunnasrahat ovat verovähennyskelpoisia.

Tuntuu kyseenalaiselta antaa niin paljon huomiota moiselle oman navan tuijottajalle. Christopher Plummerin roolisuoritus on tosin hyvä, joten roolista potkittua Kevin Spaceyta ei tarvitse ikävöidä. Michelle Williams on paikoin vakuuttava taistellessaan rikollisten ja rikkaiden miesten hallitsemassa maailmassa, mutta rooli on epäkiitollinen.

Jännitteitä pyritään rakentamaan panttivankiasetelman kautta. Paulin viruessa yhä hermostuneemmaksi käyvien rikollisten armoilla, Gail ja Fletcher odottavat sieppaajien yhteenottoa ja säntäilevät johtolankojen perään. Suurista eleistä huolimatta elokuvasta puuttuu jokin koukuttava tekijä.

Hyvän ja pahan välinen asetelma saa naiiveja piirteitä ja rikollisliiga Ndranghetan kuvauksessa on uskottavuusongelmia. Romain Duris ylinäyttelee Pauliin mieltyvää rikollista. Scottin visuaalinen jälki on vakuuttavaa, mutta sisällöllisesti tämä jää kauas hänen parhaimmistostaan.

Ohjaus: Ridley Scott. Tyylilaji: draama, jännitys. K16.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.