Elokuva-arvio: Pojan voi viedä pois Intiasta, mutta Intiaa ei saa pois pojasta

Lion

Arvio: 4/5

5-vuotias Saroo-poika asuu Intiassa köyhissä oloissa yhdessä lukutaidottoman äitinsä, isoveljensä ja pikkusiskonsa kanssa. Eräänä yönä Saroo joutuu eroon veljestään ja päätyy sattumalta junalla Kalkuttaan tuhansien kilometrien päähän kodistaan.

On vaikea palata kotiin, kun ei tiedä edes sitä, missä koti on. Saroosta tulee katulapsi, hän päätyy köyhyydestä äärimmäiseen köyhyyteen. Saroo päätyy lopulta lastenkodin kautta Australian Tasmaniaan keskiluokkaiseen rakastavaan kotiin Johnin (David Wenham) ja Suen (Nicole Kidman) adoptiolapseksi.

Pojan voi viedä pois Intiasta, mutta Intiaa ei saa pois pojasta. Aikuisena Saroo (Dev Patel) alkaa pohtia juuriaan ja ryhtyy ottamaan niistä selvää. Vaan mistä edes aloittaa, kun kyse on reilusti yli miljardin asukkaan valtavasta maasta?

Alkupuoli elokuvasta sijoittuu Intiaan ja loppu Australiaan. Intia on kiehtova ja värikäs maa, mutta täynnä ongelmia ja ihmisiä. Elokuvan lopussa meitä muistutetaan siitä, että Intiassa katoa 80 000 lasta joka vuosi. Kaduilla asuu 11 miljoonaa lasta.

Saroolle kävi loppujen lopuksi hyvin, vaikka hänen tarinansa on myös traaginen. Muutenhan sitä ei olisi kannattanut edes elokuvassa kertoa. Aikuisena Saroo itsekin tietää olevansa etuoikeutettu. Juuri se, selviytyjän huono omatunto, tekee hänen elämästään vaikean.

Tositapahtumiin perustuva Lion selviää hienosti vakavan draaman kosteustestistä. Katsominen ei onnistu ilman kyyneleitä, eli elokuva toimii. Tarina on kiinnostava sekä koskettava ja toteutus vakuuttava.

Ohjaus: Garth Davis. Pääroolissa: Dev Patel. K12.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.