Elokuva-arvio: Totuus on tarua ihmeellisempää kilpailijansa pahoinpitelyyn osallistuneen taitoluistelijan elämäkertaelokuvassa

Margot Robbien roolityön ansiosta raivokkaan Hardingin kärsimykset ja absurdit elämäntilanteet sohaisevat tunteisiin

I, Tonya

Arvio: 3/5

Totuus on jälleen tarua ihmeellisempää. Taitoluistelija Tonya Hardingin elämän käänteisiin ei uskoisi kukaan, jos ne olisivat vain elokuvantekijöiden mielikuvituksen tuotetta.

Köyhästä perheestä tullut Harding (s. 1970) oli automekaanikko ja taitoluistelija, jonka suurin saavutus oli toinen sija taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailussa vuonna 1991. Hänen uransa romuttui vuonna 1994, koska hän oli osallisena kilpailijansa Nancy Kerriganin pahoinpitelyssä.

Craig Gillespien ohjaamassa villissä, tragikoomisessa elämäkertaelokuvassa I, Tonya Margot Robbie tekee vaikuttavan roolityön esittäessään Hardingin nousua huipulle ja syöksykierrettä huippuvuosien jälkeen.

Hardingin tarinaa jaksottavat tekaistut haastattelut, jotka karnevalisoivat tosiasioita siihen pisteeseen, ettei katsoja tiedä, mikä on totta ja mikä tulkintaa. On makuasia, onko moinen leikittely rasittavaa vai kiehtovaa spekulaatiota. Elokuvan lähtökohta on, että jokaisella on oma totuutensa.

Hardingin taitoluistelunumerot, hänen fyysinen erilaisuutensa prinsessamaisten kanssakilpailijoiden ja snobististen tuomareiden keskellä, on visualisoitu näyttäviksi spektaakkeleiksi.

Väkivaltaisen äidin (vangitseva Allison Janney) ja väkivaltaisen aviomiehen (Sebastian Stan) jäljiltä Harding löysi itsensä keskeltä tapahtumaketjua, josta kukaan ei selvinnyt voittajana. Elokuva juhlistaa Hardingin kovapäisyyttä ja janoaa ymmärrystä hänen halulleen saada rakkautta ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Robbien roolityön ansiosta raivokkaan Hardingin kärsimykset ja absurdit elämäntilanteet sohaisevat tunteisiin, vaikka kerronnan piruetit alkavat maistua maneerisilta.

Tyylilaji: Draama. K12.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.