Elokuva-arvio: Turha toive

Tokkopa edes kiihkeimmät kauhufanit jaksavat erittää kuolaa näinkin nuupahtanutta tuotosta katselle ssaan.

Wish Upon

Arvio: 1/5

Kunpa Wish Uponin tekijät olisivat tienneet matkivansa Wishmasterin juonta kahden vuosikymmenen takaa. Ehkä he silloin olisivat keksineet kauhurainallensa jonkin toisen idean. Parhaassa tapauksessa koko turhake olisi jäänyt tuottamatta. Tokkopa edes kiihkeimmät kauhufanit jaksavat erittää kuolaa näinkin nuupahtanutta tuotosta ajatellessaan.

Jos luette tätä, toiveeni ei ole toteutunut. Elokuva on yhä olemassa ja saapui perjantaina yleisöjen katsastettavaksi. Ehkä minun pitäisi huokaista helpotuksesta, sillä tällaisissa kehitelmissä toiveet toteutuvat aina karuimmalla mahdollisella tavalla.

Eikä Wish Upon ole tässä mikään poikkeus. Teinityttö Clare (Joey King) saa käsiinsä vanhan kiinalaisen soittorasian, joka toteuttaa omistajansa seitsemän toivetta. Teini tietysti toivoo aivan tyhmiä asioita, mistä olisi voinut saada aikaiseksi kohtalaistakin huumoria. Mutta kun ei niin ei.

Tälläkin saralla Robert Kurtzmanin Wishmaster siis vetää pidemmän korren. Peräti kolme jatko-ossa poikineessa elokuvassa paha djinni tulkitsee toiveet mahdollisimman kielteisesti kuin mikäkin pahanilkinen kakara. Siinä on oma hauskuutensa.

John R. Leonetin jatko-osattomaksi jäävässä elokuvassa soittorasiaa pimputteleva demoni taas veloittaa toteutuneesta toiveesta jonkun viattoman hengen. Siitä on hauskuus kaukana.

Ohjaus John R. Leonetti, käsikirjoitus Barbara Marshall. Pääosissa Joey King, Ryan Philippe, Ki Hong Lee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.