FM2000 - Opium Grilli

FM2000

Opium Grilli

Sakara
Pieksämäkeläisen FM2000:n levylle pitäisi antaa kysymysmerkkejä eikä tähtiä. Antaisin joka tapauksessa viisi.

Bändi tahkosi yli kymmenen vuotta demoja, ennen kuin sai ja tuli solmineeksi levytyssopimuksen Sakara Recordsin (mm. Mokoma, Stam1na) kanssa. Yhtyeen debyyttialbumi Meibi Bus Home ilmestyi viime vuonna. Sen sointi oli nyrjähtäneen metallinen ja lyriikat kertomuksia pieksämäkeläisistä ihmisistä.

Kakkoslevy Opium Grilli jatkaa tutuilla linjoilla sikäli, että metalliseen sointiin yhdistetään luontevasti vaikutteita hc-punkista, klezmeristä, kansanmusiikista, humpasta ja diskosta. Laulaen, puhuen, huutaen ja rallatellen. Jos nykyään paljon käytetyllä äkkiväärä-sanalla on merkitystä, niin sellaista on tämän orkesterin musiikki.

FM2000:aa on verrattu ainakin System Of a Downiin sekä suomalaisista Mokomaan ja Stam1naan. Miksipä ei. On SOAD:n monipolvisuutta biisirakenteissa, Mokoman melodiantajua ja Stam1naa soundeissa.

Inspiraatio sanoituksiin on haettu tällä kertaa useista lähteistä, joista osa luultavasti sijaitsee yhteisesti jakamamme todellisuuden ja kielen tuolla puolen, hyvin henkilökohtaisissa kokemuksissa. Noin kahdessa 11 biisin lyriikoista on helposti avautuva tarina. Kansivihkosen hienot kuvat auttavat tulkinnassa. Olga kertoo kampaajasta, joka otti ryöstöä yrittäneen miehen seksiorjakseen. Kappaleen tarina on Opium Grillin tavallisimmasta päästä.

Hämmentävä yhtye. Outoa musiikkia. Kiehtovaa ja raivoisan energistä. Raikasta ja hullua. Huumoria piisaa. FM2000 ei päästä helpolla, kuten ei elämäkään. Vaikutteita yhdistellään rennosti ja mielen raja-aitoja kaataen sekä musiikissa että lyriikoissa. Lyriikoita ei ole, tietenkään, laitettu vihkoseen siinä järjestyksessä, jossa laulut ovat.

Yhteissoitto on tarkkaa ja soundit huippuluokkaa. FM2000:n villi maailma tarjoaa silkkaa nautintoa muillekin kuin metallifaneille. Bändin nimi juontaa muuten juurensa sen syntyaikojen (1999) ensimmäiseen biisiin, jonka nimi oli Fucking Millennium 2000.