Festarit pyrkivät nyt tekemään hyvää

Jokainen festivaali ymmärtää jo ympäristöään, joten vastuulliseksi profiloituminen vaatii lisävääntöä. Suuntaus on tuttu yritysmaailmasta.

Pori Jazz on jo pitkään ottanut askeleita kohti uudentyyppistä yhteiskuntavastuullisuutta. Festivaaliorganisaatio on vuosia tehnyt yhteistyötä kansainvälisen kehitysyhteistyöjärjestön Planin kanssa. Plan Suomi Säätiö toimii nykyisin lapsille suunnatuilla Kids Festivaleilla, joka on osa Pori Jazzin ohjelmistoa.

- Uskon, että festivaalien yhteiskuntavastuu on nouseva trendi. Plan on epäpoliittinen, humanitäärinen ja auttaa lapsia - ja sopii siksi meille. Ristiriitaisia tunteita herättävä järjestö ei olisi hyvä kumppani, raamittaa Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppäkoski.

Tiedostavia muusikoita


Pori Jazzin torstain Kirjurinluodon konsertin päätähden Bob Geldofin musiikkikappaleita harva pystyy hyräilemään ulkomuistista, mutta mies tunnetaan. Hän oli yhtenä pääpromoottorina 1985 Live Aid -konserteissa, jotka nostivat hyväntekeväisyyteen keskittyvät mammuttikonsertit suosioon.

Torstai-iltana festivaalin Otava Factoryssa esiintyy laulaja Joan Armatrading. Hän on tarttunut Afrikan köyhyysongelmaan naisten koulutusta parantamalla.

- Emme listanneet haluavamme erityisesti tiedostavia muusikoita, vaan jazz- ja rockmuusikot ovat perinteisesti yhteiskunnallisesti kantaaottavia. Musiikki on etusijalla, Leppäkoski muistuttaa.

Hyväntekeväisyys on rock


Kotimaisilla festivaaleilla hyväntekeväisyys ei vielä ole megatrendi.

- Vaikuttaminen alkaa usein esiintyjien valinnasta. Artisti pystyy painottamaan esityksessään tärkeitä teemoja, vaikka raha ei liikkuisikaan järjestöjen tileille, arvioi toiminnanjohtaja Kai Amberla Finland Festivalsista.

Hän myöntää, että hyväntekeväisyys liittyy enemmän rockiin kuin klassiseen musiikkiin: se liittynee rockin voimaan liikutella isoja massoja

- Joidenkin festivaalien päätarkoitus on vaikuttaminen. Sellainen on esimerkiksi elokuun alun Faces Etnofestival, joka esittelee ala- ja vähemmistökulttuureja.