Fredrik Lång - Minä, sinä ja rakkaus ja muita aatehistoriallisia esseitä

FREDRIK LÅNG

Minä, sinä ja rakkaus ja muita aatehistoriallisia esseitä

Suom. Marja Kyrö.
Teos 2010, 154 s.
Jos essee on kirjoituksena eräänlainen luova ajatuskoe, se on samalla myös yritys kartoittaa kirjoittajan ja lukijan välistä vuoropuhelua. Georg Henrik von Wrightin esseet olivat juuri tällaisia sävähdyttäviä ja syventävään aikalaiskeskusteluun tähtääviä ajatuskokeita.

Kirjailijan ja filosofian tohtorin Fredrik Långin (s. 1947) sivistyneet esseet haastavat lukijan tarkastelemaan kriittisesti nykyhetken ihmiskuvaa aatehistorian valossa ja ulottuvat syvälle tähän päivään. Ne eivät kuitenkaan etsimällä etsi kosketuskohtia muodikkaisiin aiheisiin.

Moniulotteinen dialogisuus leimaa Långin esseekokoelman tapaa käsitellä aatehistoriallisia teemoja. Pinnan alla kulkee kriittinen juonne nykyajan historiatonta ihmiskuvaa kohtaan. Lång jäljittää länsimaisen ihmisen kehityskaarta, minäkuvan muodostumista esisokraattisista ajattelijoista aina tähän päivään.

Murros antiikin filosofian staattisen ihmiskuvan ja kristillisen etiikan välillä oli Långin mukaan aivan ratkaiseva historiallinen käänne uuden ihmiskäsityksen muotoutumisen kannalta.

Vaikka nerokas saksalainen nihilisti Friedrich Nietzsche kutsuikin kristinuskoa orjamoraaliksi, hän ei hoksannut Långin mukaan kristinuskon tehtävää ihmisen vapauttajana. Kristinusko toi ensimmäisen kerran ihmisten samanarvoisuuden historiallisen kehityksen näyttämölle.

Aatteilla ja uskonnoilla on usein historiallisissa tilanteissa sosiaalinen tilaus. Ne heijastelevat viime kädessä yhteisön ja yksilön muuttuvia sosiaalisia tarpeita. Lång etsii selityksiä usein talouden muutoksista ja murroksista. Historia muodostuu konkreettisista asioista, ei haaveiluista.

Lång on sitä mieltä, että postmodernismin tarjoama historian pirstaloituminen on pelkkä myytti ja harha. Jatkumo perinteen ja nykyhetken välillä on edelleen olemassa. On vain löydettävä oikeat välineet kulttuurin kehityslinjoja, antropologisia ja aatehistoriallisia motiiveja tarkasteltaessa.

Långin teoksessa Aristoteles ja Platon ovat antiikin ajattelun maamerkkejä, Hobbes luotasi jo yhteiskuntasopimuksen syntyä, Spengler hahmotti länsimaisen kulttuurin perikatoa. Vastauksia ihmisen olemukseen saatetaan etsiä hyvinkin ristiriitaisten filosofisten ajatusmuotojen kautta.

Joka tapauksessa minän, sinän ja rakkauden käsitteiden syntyä on edeltänyt pitkä ja monitasoinen historiallis-filosofinen dialogi. Niinpä me olemme edelleen osa tätä dialogia, vaikka se ei meille usein suoranaisesti sellaisena näyttäydykään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.