Funktio suojelun edelle – Kunsten-museon remontti Tanskassa toteutettiin Alvar Aaltoa kunnioittaen, mutta ei kumarrellen

Mikäli haluaa kunnostaa Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen, on väliä missä maassa rakennus sijaitsee.

Esimerkkinä tästä toimii Tanskan Aalborgissa sijaitseva Kunsten-nykytaiteenmuseo. Aalto suunnitteli rakennuksen yhdessä Elissa Aallon sekä tanskalaisarkkitehti Jean-Jacques Baruëlin kanssa. Vuonna 1972 valmistunut museo sai kattavan peruskorjauksen vuosina 2013-2016. Jopa sellaisen, joka herkintä Aalto-fanaatikkoa voisi hirvittää.

– Olemme usein pomoni kanssa jutelleet, että olemme olleet melko onnekkaita, että emme ole Alvar Aalto -kaupungissa Suomessa, naurahtaa Kunstenin remontin projektijohtaja ja arkkitehti Lene Hammer. Hän kertoi museon restaurointiprojektista Alvar Aalto -viikon luennollaan keskiviikkona.

Siinä Hammer lienee myös osittain oikeassa. Alvar Aalto -säätiö on kyllä hyväksynyt Kunstenin kunnostuksen suunnitelmat, mutta esimerkiksi Suomen Museoviraston kaltaista jarruttajaa projektilla ei ole ollut.

– Tanskassa museovirasto on käytännössä ajettu kokonaan alas, Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh tietää.

Lene Hammerin mukaan Tanskassa ei ylipäätään olla tietoisia Aaltoon liittyvästä vastakkainasettelusta. Siinä missä Suomessa Aaltoa joko vihataan tai rakastetaan, Tanskassa hän on vain yksi suurista tähdistä.

– Hän on ihailtu arkkitehti, jonka nimen kaikki arkkitehdit oppivat viimeistään opiskellessaan. Hän on varmasti jättänyt myös oman jälkensä tanskalaiseen arkkitehtuuriin, Hammer sanoo.

– Hänen rakennuksiin liittyvistä ongelmista meillä ei puhuta. On itsestään selvää, että kaikkiin rakennuksiin liittyy aina omat ongelmansa.

 

Aalborgissa Aallon rakennus on haluttu viedä tulevaisuuteen. Rakennukseksi, joka palvelee tarkoitustaan toimivana taidemuseona ja houkuttelee kävijöitä. Liikkumisen helpottamiseksi remontissa muun muassa kaadettiin talon sisäseiniä.

– Projektiin liittyi lähestulkoon kysymys elämästä ja kuolemasta. Jos rakennusta ei olisi remontoitu, Kunstenin toiminta olisi ennemmin tai myöhemmin päättynyt. Nyt remontin jälkeen museossa on ollut enemmän kävijöitä kuin koskaan ennen, Hammer sanoo.

Aiemmin museoon ei esimerkiksi ollut mahdollisuutta tuoda videoinstallaatioita, kun Aallolle tyypilliseen tapaan yksi rakennuksen kulmakivistä oli sisälle kumpuava luonnonvalo.

– Halusimme totta kai säilyttää päivänvalon, mutta valo- ja videoinstallaatioita varten loimme rakennuksen alakertaan “mustan laatikon”, Hammer kertoo.

Yksi remontin suurimmista ongelmista liittyi rakennuksen julkisivuun. Italialaisen marmorin pinta oli vuosien saatossa sääolosuhteiden johdosta taipunut ja menettänyt kauniin värinsä. Vastaava ongelma on parhaillaan Helsingin Finlandia-talossa, jonka remontin on määrä alkaa vuonna 2021. Ensi kerran vuonna 1999 remontoituun rakennukseen marmoriseiniä ei vaihdettu parempiin, mikä on kostautunut vuosien saatossa.

Kunstenissa talon kattorakenteet ovat jopa vuotaneet vettä taideteosten päälle.

– Kävimme pitkiä keskusteluja, miksi haluamme muokata suojeltua rakennusta niin paljon ja jouduimme perustelemaan ratkaisujamme jatkuvasti. Dialogi oli kuitenkin hedelmällistä, ja pääsimme hyvään lopputulokseen.

 

Vaikka suojellun Alvar Aalto -kohteen remontointiin liittyi omat haasteensa, Hammer on iloinen että sai olla osana projektia.

– Tämä oli todella mielenkiintoista ja jännittävää. Yleensä nykyään saa taistella, jotta saisi käyttää projekteissa hyviä materiaaleja, mutta nyt esimerkiksi marmoria oli pakko käyttää, Hammer sanoo.

Hammerilla on Kunsteniin ja Alvar Aaltoon myös erityinen suhde, mikä teki projektista hänelle tärkeän.

– Olen kotoisin Aalborgista ja kävimme isäni kanssa usein Kunstenissa. Olen siis tiennyt Alvar Aallon jo pitkään ennen kuin aloin opiskella arkkitehtuuria. On hienoa, että nyt olen päässyt muuttamaan Aallon kohteen tulevaisuuteen. Nyt katson rakennusta uudessa valossa.

Myös Tommi Lindh sanoo olevansa Kunstenin lopputulokseen tyytyväinen.

– Vierailin talossa vuosi sitten, mutta nyt kun olen kuullut Lenen perusteluja ratkaisuille, ymmärrän valintoja paremmin. Mielestäni tämä on onnistunut uudistus, vaikka esimerkiksi koko julkisivu menikin uusiksi.

Hammerin mukaan on tärkeää, että rakennus palvelee funktiotaan ja kestää aikaa. Se ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa.

– Mielestäni arkkitehtuurin tärkein tehtävä on tuoda esille materiaaleja ja erilaisia tekstuureja. Aallon tapa yhdistää rakennukset luontoon on mieletön. Hän oli suuri lahjakkuus, Hammer sanoo ja toivoo, että voisi viipyä Suomessa pidempään.

– Vierailimme juuri Säynätsalon kunnantalolla. Rakastan sitä paikkaa, ja oli kiinnostavaa kuulla, millaisia muutoksia sinne nyt suunnitellaan. Toivon, että meidän esimerkistämme voisi olla apua täälläkin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .