HIM – Tears on Tape

HIM:in kerran niin kirkkaasti palanut korni rakkauden liekki on sammunut jo vuosia sitten, kekäleet eivät enää hehku ja jäljellä on vain kasa tuhkaa. Näin Ville Valo varmasti asian ilmaisisi, jos hän tekisi rehellisen sanoituksen bändinsä nykytilasta. HIM voi olla tarttuvan pop tai pölliä raskaampia riffejä loputtomiin Black Sabbathilta, mutta mikään ei poista sitä faktaa, että se on soittanut yhtä ja samaa biisiä koko uransa ajan.

Valoa bändin pääasiallisena säveltäjänä alkaa käydä vähän sääliksi. Joko hän ei uskalla tehdä jotain oikeasti uutta, tai sitten laulaja ei yksinkertaisesti osaa säveltää erilaisia biisejä. Valo laulaa intohimosta ja rakkaudesta, mutta omaa musiikkiaan kohtaan hän tuntuu menettäneen moiset tunteet ajat sitten. Tears on Tape on soundinsa ja tunnelmansa puolesta sisarteos vuoden 1999 Razorblade Romancelle, sen biisit ovat vain kehnompia.

Ehkä HIM on tehnyt tietoisen päätöksen olla oman love metallinsa AC/DC. Tears on Tape toimii vain jos et ole aiemmin kuullut nuottiakaan HIM:iä.