Harri Tapper - Järkäle

HARRI TAPPER Järkäle

Atena 2009, 968 s. Harri Tapper on luonut äänen suomalaiseen kirjallisuudenhistoriaan. Järkäle on tuotannon keskeisintä osaa. Aiheena on taiteilijaveljesten tie. Kirjailijan syntymäpäiväksi, tänään lauantaina, ilmestynyt kirja sisältää neljä romaania.

Tapperissa kirjallisuutemme on saanut ilmiön, joka kykenee tekemään fantasialle sen ihmeellisen, että mielikuvitus kuin elävänä olentona on siinä läsnä kuin kaveri, ja toimii. Harrin kieli ja kerronta ovat semmoisia - henkilöitä itsessään.

Hän osoittaa, että fantasiassa on paljon konkreettista. Se liikkuu ja muuttaa havainnoimista ja kokemista. Tapperin kirjoissa ei tarvitse keksimällä keksiä kuvitelmia. Ne ovat luontojaan mukana. Näin syntyvät revontulet -romaani avaa Järkäleen veljessarjan kuvaavin otsikoin.

Tapper leikkii ja on tosissaan. Piirre muodostaa hänen maagisen realisminsa ytimen. Tässä se on: vanha viisas ajattelija on kautta mytologioiden rinnastettu lapseen, joka ei silti ole liialti naiivi. Lisäksi hänellä on kokemus aikuisvuosien syistä ja seurauksista.

Lapsenmieli tuottaa suhteellisuudentajun ja vapautuneisuuden, joka siirtää eletyt vuosikymmenet vakavuuksineen kaikkineen lähemmäksi ihmettelyä ja likemmäksi leikkiä. Aika liukuu lapselle ominaisiin, käsitteistä uteliaisiin ja samalla käsitteettömiin ja rajattomiin ulottuvuuksiin.

Lapsen äänellä nähtynä aikuisen kokemukset tietävät tunteen voimalla enemmän kuin aikuinen, jolla puolestaan on tietäjän tietoa, pitkäjännitteisyyttä ja vakavuutta luoda järkäleitä.

Saarijärven ympäristö ja murre sulautuvat maisemaan ja luonnon tapahtumaan. Samalla ne luovat sitä itse nimenomaan yhyttäessään realistiselle näyttämölle tuhdin ripauksen hämmästelyn fantasiaa, huumorin tasoittavaa voimaa ja runon, joka laulaa.

Kirjassa Kerrothan, oi koivu jännite asettuu murrosikäisen innoitukseen luoviutua aikuisten kummalliseen ja houkuttelevaan maailmaan. Aikuiskertoja yhtä hyvin hillitsee innoitusta kuin tuuppaa siihen lisää vauhtia.

Havainnoimalla ja tekemällä pohdinnoista elämyksiä ja tekoja virke luo energiaa. Vertauskuva kuvaa vertauskuvaa niin kuin se olisi, ja on, totta - tekstin luontoa ympäristöluonnon keskellä. Hetket ja ajat vaihtuvat. Jää historia, dokumentti ja ajaton jatkuvuus.

Romaanissa Tulva taide virtaa elämään. Kerrotaan veljesten luovan vimman synnystä ja kehittymisestä.

Järkäleen neljäs romaani on Missä kurkien aura on. "Aura" on reaalikokemuksen ja maagisen kuvitteluvoiman vuorovaikutuksessa. Kerrotuissa tapahtumissa se on kuin muuttava lintu, yhtä vaistomainen, mutta lisäksi tietoinen, muuttoa tarkkaileva ihminen. Näin yhdistyvät luonto ja henki.

Sanottiin että kosmuskynä, vaikka oikealta nimeltään se oli kosmoskynä.

Harri Tapperin teksti näkee pienessä merkinnässä avaruudet, ja yhtä suin toisinpäin.

Kynä kirjoitti parhaiten, kun sen lyijy vähän kostui, mutta ei saanut kostua paljon.

Hän on kaikkeutta hipovissa näkemyksissä tarkan kohdan osuja. Ei liian tarkan. Mielikuvitus tekee myös virheitä ja sallii ne. Se on uskollisuutta inhimillisyydelle, Harrin tärkeimmälle teemalle.TEPPO KULMALA

Harri Tapperin 80-vuotisjuhlanäyttely viikonloppuna Jyväskylän kirjamessuilla.