Haruki Murakami - Kafka rannalla

HARUKI MURAKAMI
Kafka rannalla
Suom. Juhani Lindholm. Tammi 2009, 639 s.
Sujuvan yhteenvedon tekeminen Haruki Murakamin romaanista Kafka rannalla on jokseenkin mahdotonta.

Kuusisataasivuinen romaanijärkäle kätkee sisäänsä absurdeja juonenkäänteitä, rinnakkaismaailmoja ja aikasilmukoita, keskusteluja kirjallisuudesta ja musiikista, osa niistä käydään kissojen kanssa. Se on myös nuoren pojan kasvukertomus, joka on puettu antiikin tragedian naamiaisasuun. Lukukokemus on vähintäänkin mielenkiintoinen, monin paikoin ikimuistettava.

Kafka Tamura karkaa kotoa viidentenätoista syntymäpäivänään, matkustaa Shikokun saarelle ja muuttaa asumaan pienen kirjaston kulmahuoneeseen. Siellä hän tapaa neiti Saekin, jonka viisitoistavuotiaaseen haamuun rakastuu. Kafka aloittaa suhteen keski-ikäisen neiti Saekin kanssa, vaikka tämä voisi kirjaimellisestikin olla hänen äitinsä. Kafkan äiti on lähtenyt pojan ollessa nelivuotias. Isä on tehnyt Oidipus-tarun mukaisen ennustuksen, jossa Kafka tappaa isänsä ja makaa äitinsä.

Surrealistinen juoni, myytit ja muut kulttuuriset viittaukset ovat Murakamilla vain lähtökohtia ihmisen sisäisen todellisuuden kuvaukselle. Kafkan seksuaalinen herääminen saa ajan kieppumaan. Metsästä hän löytää tien toiseen maailmaan, limboon, välitilaan elämän ja kuoleman välillä.

Rinnakkaistarinassa Nakata-niminen vanha mies tappaa Kafkan isän, joka kerää kissojen sieluja rakentaakseen niistä maailmoja hallitsevan huilun. Hieman yksinkertainen, lukutaidoton mies osaa puhua kissojen kanssa. Ja kissat liikkuvat maailmojen rajoilla. Henkilöhahmona Nakata on tarinan mielenkiintoisimpia, maailmojen välisen portin aukaiseva Jeesus-hahmo.

Murakami pitää taitavasti langat käsissään, mutta ei solmi niistä mitään lopullisia ratkaisuja. Kerronta on metaforien ja symbolien ilotulitusta. Liikettä ja joustoa löytyy joka suuntaan niin, että yksikään tulkinta ei ehdi jähmettyä ja oivallukset seuraavat toisiaan. Murakamia lukiessa tuntee olevansa koko ajan jännittävästi eksyksissä.

Kafka rannalla onkin tekstistä poimitun ilmauksen mukaisesti kuin metafyysinen myrsky: "Kun tulet ulos myrskystä, et ole enää sama ihminen kuin olit siihen astuessasi."

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.