Hasso Krull - Meter ja Demeter

HASSO KRULL
Meter ja Demeter
Suom. Anu Laitila.
WSOY & NVL 2009, 150 s.
Virolainen kirjailija Hasso Krull (s. 1964) on varsinainen veijari. Hän on Tallinnassa asuva älykkö, joka viihtyy etelävirolaisten maauskoisten seurassa.

Kuten veijarin kuvaan kuuluu, Krull julkaisi ensimmäisen kokoelmansa salanimellä Max Harnoon. Vuonna 1986 elettiin vielä Neuvostoliiton vallan alla, ja vasta kahden silloisen politiikan läpäisseen kokoelman jälkeen Krull pääsi aloittamaan Viron kielirunouden kokoelmalla Luuletused (1987-1991).

Viron itsenäistyttyä Krull jallitti runoutta samalla tavalla kuin kansanperinteen veijarit leikkivät isommillaan. Kun ulkomaisia vaikutteita tuoneen Hermeksen tyyli vaihtui teos teokselta, kielileikki ketutti yhtä ankarasti 1990-luvun alun Virossa kuin Leevi Lehdon runous 1990-luvun Suomen kriitikkopiireissä.

Myös nokakkain Hasso osaa yllättää. Hiljainen, jopa ujolta vaikuttava runoilija, voi pitää yllättäen pitkän puheenvuoron Mukkulan kirjailijakokouksessa. Krullin jutuissa äärimmäinen teoreettisuus taittuu äkkiä maalliseksi nauruksi.

Sanallistetut ihmeet

Kokeellisemman 1990-luvun jälkeen Krull lähestyi kansanrunoutta, mystiikkaa ja maailmansyntykertomuksia, joihin liittyy nyt suomennettu eepos Meter ja Demeter. Suomentaja Anu Laitilan jälkisanojen mukaan Krull valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaa virolaisen mytologian triksteri- eli veijarihahmoista.

Krullin 2000-luvun runojen suomennoksia ilmestyi viimeksi kolmikielisessä kokoelmassa Jatulintarha Hussaid Kiviring (Ji 2007). Suomesta vastaa Hannu Oittinen, etelävirolaisesta võrusta Triinu Ojar ja kääntäjät ovat valinneet runot yhdessä Krullin kanssa kokoelmista Kornukoopia (Runsaudensarvi, 2001) ja Talv (Talvi, 2006).

Jatulintarha, kuten myös Meter ja Demeter (2004), on hämmästyttävä sukellus lukijan hetkeen, jossa tavoittaa yhtä aikaa elossa olon riemun ja ugrilaisen sanan hitaat juuret. Hasson runoissa nauttii yksinkertaisesta ihmettelystä elämän suuren sanattomuuden edessä, jota hän kuitenkin onnistuu sanallistamaan suurenmoisesti.

Krullin metodi on aronpuromainen, mutta ruumiillisempi. Tai ehkä sitä voisi luonnehtia meditatiivisemmaksi kuin Kari Aronpurolla. Tai vielä tarkemmin sanottua Aronpuro lisättynä J. K. Ihalaisen shamanismilla ja Johanna Venhon äitiarjen hulinalla.

Kohti toivoa

Ilmastonmuutos ennustaa vedenpaisumusta, josta runoelma Meter ja Demeter alkaa. Nykyeepos ei kuitenkaan uppoa pelotteluun tai raamatulliseen myyttiin, vaan synnyttää uutta toivoa muinaisten luomistarinoiden ja legendojen pohjalta. Virhe kuuluu maailmaan: "maailma on luotu / sattumalta, uteliaisuudesta / myös virhe syntyi sattumalta."

Meter on puoleksi ihmisen, puoleksi jumalallisen kaltainen kaksoisolento. Eli eräänlainen veijarihahmo, joka toisaalta on epävarma nykyihminen, toisaalta kaikkivoipa asioiden mitta. Demeter taas on kreikkalaisen mytologian hedelmällisyyden jumalatar.

Meter ja Demeter jakautuu kahteen 50 runon sarjaan. Koko kertomuksen mittakaava muistuttaa siis metrin sadasta sentistä. Ensimmäisessä osassa Meterin laulu laihtuu yhteen säkeeseen ja toisessa osassa hedelmällinen Demeter lihoo yhdestä säkeestä yhtä moneksi säkeeksi kuin Meterin ensilaulussa. Elämä on - pyöreä: "teen teidät pyöreällä mitalla / uusi metri on pyöreä."

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.