He ovat Einari Vuorela -runopalkinnon finalistit

Suomen suurimpana runolle annettavana huomionosoituksena tunnetun Einari Vuorela -runopalkinnon finalistit julkistettiin keskiviikkona Keuruulla.

Tunnustusta tavoittelevat Kristian Blomberg teoksella Itsekseen muuttuva, Vesa Haapala & Markus Pyörälä teoksella Kuka ampui Ötzin?, Pauliina Haasjoki teoksella Hiukset, Silja Järventausta teoksella Hyvän yön puisto ja V. S. Luoma-aho teoksella Kronologi.

Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii kirjailija, kriitikko Jukka Koskelainen ja jäseninä kirjailija Hannele Huovi ja kriitikko Juha-Pekka Kilpiö.

Ulkoisesti hieno esine

Palkintoa tavoittelevan jyväskyläläisen Blombergin Itsekseen muuttuva (Poesia 2012) luotaa taltioinnin välineitä ja historiaa. Miten maisema tai äänimaailma muuttuu, kun se jäljennetään? Välillä kokoelma valitsijalautakunnan mukaan vieraannuttaa maisemasta, muistuttaa että olemme keinojen armoilla, välillä taas luodaan runokuvaa aivan kuin ennen vanhaan. Valitsijalautakunnan arvion mukaan näin syntyy kiehtova ja taitava havaintojen ja anekdoottien kooste, joka kertoo niin geometrisistä kuvioista kuin jäljentämisen tekniikoista mutta joka ei kaihda kiertotarinaakaan. Valitsijalutakunta kiittää Blombergin kirjaa myös siitä, että se on ulkoisesti hieno esine, jota on hyvä pitää kädessä.

Vaikuttava jo silkkaa aineellisuuttaan

Keuruulla syntyneen, helsinkiläisen runoilijan Vesa Haapalan ja graafikko Markus Pyörälän yhteistyönä syntynyt Kuka ampui Ötzin? (Otava 2012) on palkintoraadin mukaan "vaikuttava jo silkkaa aineellisuuttaan, mutta ennen kaikkea kirja perustelee multimodaaliset keinonsa, kuvan ja sanan kytkennät, poikkeuksellisen vakuuttavasti. Kumpikaan elementti ei ole koriste eikä niiden suhde toisteinen."

Moneutta juhliva ja riemastuttavan epätasainen teos vedonnee lautakunnan arvion mukaan yhtä lailla äännemaalailun maistelijaan kuin paranoidiin koodinpurkajaan.

Lauseet kauniisti sommiteltuja

Helsinkiläisen Pauliina Haasjoen Hiukset-teoksen (Otava 2013) runot keräävät havaintoja kuin läikkyvälle kalvolle. Runojen peruselementit ovat tuttuja, mutta liike on dynaamista ja lauseet kauniisti sommiteltuja. Hiukset aaltoilee ja polveilee sarjoittain kutoutuvina säkeinä, luotaa luontoa uudeksi niin maisemien kuin hiukkasten tasolla, palkintolautakunta kuvailee.

Lukijan kuljettava varovasti

Helsinkiläisen Silja Järventaustan Hyvän yön puiston (Teos 2012) lukeminen on palkintolautakunnan mukaan ponnistelua, joka vie kielen epävarmalle pinnalle. Siellä lukijan on kuljettava kuin heikolla jäällä, varovasti. Tavalliset asiat näyttäytyvät outoina ja kieli osoittaa arvoituksellisen luonteensa.

– Järventausta vetää sivuun kielen verhoa ja paljastaa lukijan luutuneen ja kaavamaisen kielen ja ajattelun. Järventausta näkee tiheitä, taipuisia ja alakuloisia unia, mutta uskaltaa myös ilakoida ja leikkiä runokielellään.

Omintakeinen avaus

Jyväskyläläisen V. S. Luoma-ahon Kronologi-teos (Poesia 2013) tekee palkintoraadin mukaan kotimaisen runouden kentässä omintakeisen avauksen genrefiktioon. Tieteiskirjallinen viritys tuottaa visionääristä kuvastoa, mutta se myös lataa teoksen avoimen ja aukkoisen rakenteen täyteen merkitystä: näky romahduksen jälkeisestä maailmasta on esitettävissä vain viitteellisinä muistiinpanoina ja kertomuksen jälkinä. Kronologi asuu suurenmoisia raunioita.

Vuonna 1997 Keuruun kaupungin perustaman ja nyt kuudennen kerran jaettavan Einari Vuorela –runopalkinnon saaja selviää sunnuntaina 21. syyskuuta kello 13 Keuruulla pidettävässä Korpirastas-juhlassa. Palkinto annetaan kirjailijalle ansiokkaasta suomenkielisestä runoteoksesta.

Tunnustus, 8 500 euroa, on huomionosoitus maamme runoilijoille, runolle ja kielelle. Palkintoa tavoitteli tällä kertaa 78 vuosina 2011-2013 julkaistua teosta. Palkinnon suojelijana toimii rouva Jenni Haukio.