Hitman

Ei ole helppoa olla sekä videopelien että elokuvien ystävä. Elokuvista tehdyt pelit ovat yleensä surkeita räpellyksiä, ja peleistä tehdyt elokuvat ovat yleensä... no, surkeita räpellyksiä. Kummallakin viihdemuodolla on huono maine aivan aiheesta. Eikä se miksikään dvd-uutuudella Hitman muutu.

Herra 47 tappaa rahasta

Tanskalaisen Io Interactiven Hitman-pelien pääosassa on kova ja tunteeton freelance-palkkamurhaaja, agentti 47, jonka kaljun pään niskapuolelle on tatuoitu viivakoodi.

Tämä pätee myös elokuvaan, jossa 47:ää esittää tv:n Deadwoodista tuttu Timothy Olyphant. Muutoin elokuvan juonesta on turha paljoa puhua. Oma koira puree 47:ää. 47 on lavastettu syylliseksi ja hänet halutaan hengiltä.

Jokainen teinitolvanakin tietää, miten tehdään hyvä videopelielokuva. Aivan kuten kaikki muutkin hyvät Hollywoodin viihdeleffat. Jos kerran sarjakuvistakin on saatu aikaan useampi onnistunut elokuva, niin miksei sitten peleistä?

Ei järjen hiventäkään

Hitman-leffassa ei ole järjen hiventäkään. Sen vielä kestäisi mutta tunnelman ja sielun puuttuminen menee jo liian pitkälle. On vain peleistä tuttu päähenkilö, joka sitten heitetään keskinkertaisesta toimintakohtauksesta toiseen. Actionia ja väkivaltaa riittää mutta niitä ei suinkaan käytetä tarinankerronnan tehokeinoina. Ne ovat koko tarina.

Sitä paitsi Timothy Olyphant on aivan liian nätti ja pieni mies 47:n rooliin. 47 on tyly muuri ja armoton jyrä eikä mikään sisustussuunnittelija.