Huojuva lato: Lauluja menneiltä kesiltä (Turenki Records)

Pohjoiskarjalainen Huojuva lato päättää kesäisen levyn monen kitaran lyyriseen vuorosointiin koskettavasti laulussa Syksyn tähtien alla. Runollisesti teroitettujen sävyjen rinnalla levyllä kuullaan letkeämpää kantribändiä.

Ilkka Vartiaisen steelkitara, lauluntekijä Suonna Konosen multiosaaminen, kansanpoljennon tarkkuus ja kokonaisuuden pakottomuus tekee Huojuvasta ladosta riemastuttavan.

Albumilla on uutta ja vanhaa, useampi tunnelma. Reissuun kertyy omia lauluja maalaisralleista tekstinä ja musiikkina syvämietteisempiin, ja näiden välille kolme hyvää käännöstä.

Elton Johnin Country Comfort eli Petri & Pettersson Brassin kotiklassikko Maalaismaisema sopii Huojuvan ladon soittolaatuun.

Willie Nelsonin Tiellä taas välittää alkuperäistä On The Road Again -kulkijamieltä mainiosti. Waylon Jenningsin Bob Wills Is Still The King kääntyy maalaislavojen Olavi Virta -hehkutukseksi, viimeistellyn leppein kantri-iskuin, Ladon version äskettäin levyttäneen Jussi Raittisen tapaan.

Konosen laulutyyli ja -aksentti on totisena hymyilevä, suomalainen, täynnä inhimillistä välittämistä. Kokolevyn matkalla ääni tosin tuntuisi kaipaavan bändille toistakin soololaulajaa – Taija Maatiala levyn lyyrisiin kuuluvassa Sydänkesän vihreissä niityissä antaa vihjeen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.