Hyväntuulista ja taatusti tyylitöntä

EUROOPPA NELJÄ

Siunattu hulluus

Ensi-ilta Martin Kievarissa

25.6.2008

Jos haluat nähdä lievästi päivitetyn version Siunatusta hulluudesta, on Eurooppa Nelosen kesäteatteriesitys Sinulle täysosuma.

Matti Kuikkaniemelle Aapelin teksti on toiminut synopsiksena, jonka hän on sovittanut näyttämölle. Se ei ole millään muotoa kiellettyä tai rikollista. Voisihan olla, että savolainen viäräleuka Puupponen katselisi menoa pilven reunalta tyytyväisenä myhäillen. Ajattelisi, että jokainen aika kasvattaa omannäköisensä heilahtaneet.

Aapelin tarina viisaista, tyhmistä ja siunatusti hulluista on tuttu paitsi kirjana myös televisioelokuvana. Kertomuksen ytimessä on kolmen veljeksen odysseia. Tällä vaelluksella ei haeta mainetta ja mammonaa, ei edes naista, vaikka sellainen sattuukin liivin tarttumaan. Näillä miehillä on jalompi tarkoitus: hullu on saatava hoitoon!

Matka hullujenhuoneelle on monipolvinen ja yllätyksellinen. Tien poskessa on vankikarkuria, saarnamiestä, valokuvaajaa vaimoineen; joukkoon mahtuu yksi parhaat päivänsä nähnyt näyttelijätärkin.

Järisyttävimmän vaikutuksen tekee hehkeä Ruusu, jolle olisi monta ottajaa. Ana ja Vilippus Rummukainen ovat mestareita antautumaan milloin minkin kotkotuksen vietäviksi. Elmeri, se hullu, katselee kauempaa ja taitaa lopulta vetää pisimmän korren. Varmaa on, että kotiin palaajia on enemmän kuin sieltä lähtijöitä.

Eurooppa Nelonen kattaa pöydän tutuksi käyneillä eväillä. On orkesteri, laulua ja liikehdintää repliikkien lomassa. Näyttelijät osaavat ammattinsa ja taipuvat moneksi. Roolihahmot ovat monesti karikatyyrejä, mutta karikatyyrit puhalletaan eloon hymynkare suupielessä. Toki me ihmiset olemme naurettavia ja toimimme tyhmästi, mutta katsojia ei tehdä naurunalaisiksi. Sen roolin ottavat näyttämöllä esiintyvät taiteilijat - ja täysillä!

Jussi Rekonen on työmiehen viivaa myöten ilmetty Ana Rummukainen. Paavo Honkimäki on saanut tehtäväkseen luoda Vilippuksesta yhdenlaisen Manoliton. Erkki Teittinen ja Maiju Jokinen urakoivat roolista toiseen oikein olan takaa. Molemmat ovat muuntautumiskykyisiä, ilmeikkäitä ja taitavia. Yksi herkkupaloista on Teittisen saarnamies Lempinen. Paula Parikka on hehkeä Ruusu, joka laulaa itsensä Elmerin ( Pasi Sarikoski) sydämeen.

Esityksen lennokkuus ei olisi tiivistämisestä kärsinyt tippaakaan, silti runsas parituntinen vierähti sukkelasti.

Ei hassumpi esikoisohjaus Mikko Rantanivalta.

MAIJA-LIISA WESTMAN