Hyväsydämisiä hupsuja

SAARIJÄRVEN TEATTERI
Hyväsydämisiä hupsuja
Saarijärven Teatterissa 28.2.2010.
Rahanahneus saa ihmismielen laukkaamaan villisti ja toimimaan julkeasti. Näin käy ainakin John Patrickin näytelmässä Hyväsydämiset hupsut. Näytelmän perusasetelma esittelee iäkkään äitipuolen ja kolme aikuista lasta, joilla on kiire pistää hyödytön, perintöomaisuuttaan hassaava hupakko laitoshoitoon.

Mutta ovatko sairaskodin asukit niin päästään sekaisin kuin luulisi? Mikä elämässä on merkityksellistä, luottamus ja toisen hyväksyminen sellaisenaan vai iso tukku rahaa? Katsoja haastetaan mittaamaan omia ennakkokäsityksiään, ja siinä sivussa hyöritään kadonneiden obligaatioiden ympärillä edestakaisin.

Esitys käynnistyy vauhdilla, joka heikompaa huimaa. Kuulolaitteita ei tarvita, kun replikointi paikoin uhkaa puhkaista tärykalvot. Jos ohjaajan tarkoitus oli alleviivata päästä viiraavien asukkaiden käytöstä, olisi laimeampi melskaaminenkin riittänyt. Kun esittäminen jää pintakerrokseen, tulee henkilöhahmosta epäuskottava. Anne Hyyppä saa leskirouva Ethel Savagen roolista irti ilahduttavan paljon, ja Hannu Jakoahon tohtori Emmett on luonteva roolityö.

Vaikka Saarijärven Teatterin komedia oli mukavan rytmikäs, olisi se kaivannut jämäkän sovituksen, jotta paikallaan polkeva perusasetelma olisi jäntevöitynyt. Vasta viimeisen kymmenen minuutin aikana esitys tavoitti sen, minkä vuoksi katsoja oli istunut penkissään runsaat pari tuntia. Ihmisen oikeus rohkeasti elää omaa elämäänsä on toki hoksaamisen väärti - vaikka sitten viime metreillä.

Käsikirjoitus: John Patrick (suomennos Arja Kantele). Ohjaus: Veli-Pekka Halmila. Rooleissa: Anne Hyyppä, Markku Oksanen, Marja Tarvainen, Markku Koskenlahti, Ebba Hokkanen, Eemil Vuori, Henna-Miia Leponiemi, Tuomas Iso-Ahola, Hanna-Kaisa Harjula, Eliisa Tarvainen, Hannu Jakoaho. Lavastus, tarpeisto: Kauko Tsupukka, Hannu Jakoaho. Puvustus: Ritva-Leena Hiekkavirta ja ryhmä. Valot ja ääni: Jarmo Nyrönen, Ville Kekarainen. Musiikki: Vesa-Matti Laaksonen.