Ian McEwan - Polte

IAN MCEWAN

Polte

Suom. Juhani Lindholm.
Otava 2010. 383 s.
Arvostetun ja monesti palkitun brittikirjailija Ian McEwanin Polte-romaanin aihe kiertyy auringon ympärille. Ilmastonmuutoksen takia auringosta saattaa olla tulossa maapallon suurin uhkatekijä, mutta muutettavat muuttaen siitä voisi myös tulla maapallon pelastaja.

Teoksen päähenkilö on Nobel-palkittu fyysikko Michael Beard, jonka edesottamuksia ulkopuolinen ja kaikkitietävä kertoja välittää.

Kirja jakaantuu kolmeen osaan vuosilukujen perusteella: 2000, 2005, 2009. Ollaan siis tiukasti nykyajassa. Kirjan osia voisi myös luonnehtia: nobelistin toilailut silloin, tuolloin ja sittemmin. Voisi myös tiivistää: holtittoman elämän teesi, antiteesi ja synteesi. Tai: rikos, pako ja kiinnijääminen.

Rikkaruohon salat

Keski-ikäinen Beard kehitteli nuoruuden innostuksissaan Einsteinin olkapäillä eli suhteellisuusteoriaa eteenpäin vieden teoriaa, jota voisi soveltaa aurinkoenergian tuottamiseksi. Varhaiset ansiot riittivät Tukholman taikajauheen sirotteluun, tiedemaailman valovoimaisimman huomionosoituksen saamiseen.

Nobelisti alkoikin sittemmin levätä laakereillaan, syödä, juoda ja rakastella kiinnittämättä kummoistakaan huomiota siihen, kenen naisen kanssa.

Beardin tarina on kaksijakoinen. Yhtäältä kaikki itsekkään sottapytyn ja hedonistisen hepun aikaansaamat ihmissuhdesotkut, ja toisaalta velvoite pelastaa ihmiskunta, kun kerran teoreettinen mahdollisuus on.

Poltetta on jo arvosteltu sen raskaslukuisuudesta, pitkistä porautumista luonnontieteiden uumeniin. McEwan kiittää jälkisanoissaan suurta joukkoa tiedeihmisiä kaikesta siitä aineksesta, joka saa tavallisen lukija hihkumaan riemusta: turvallinen menetelmä tuottaa sähköä saattaa siis ollakin olemassa. Se pitää vain löytää.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö pahentaa jo muutenkin riehaantunutta ilmastonmuutosta. Ja öljy joka tapauksessa loppuu maan uumenista hyvinkin pian. Ydinvoima ei ole ratkaisu.

Ratkaisu voi olla jokaisen jalkojen juuressa. Yksittäinen heinäkin hallitsee sen. Jos kasvien yhteyttämistä, fotosynteesiä osattaisiin tuottaa keinotekoisesti, olisi mahdollista, että yhtälöstä vesi ja auringonvalo sukeutuisi energiaa, valosähköä. Tähän ilmiöön Beardin palkitut pohdiskelut liittyvät.

Ajatuskuvaelmia

Maailma ja vastuuntuntoiset tiedepiirit etsivät ratkaisua energiaongelmaan ja ekokatastrofiin, mutta mitä tekee johtava fyysikko Beard? Hän jahtaa eräässä puutarhassa viidennen vaimonsa rakastajaa.

Vaimo vaikuttaa aloittaneen suhteensa remonttireiskaan silkasta halusta vähän tasoittaa Beardille tämän syrjähyppyjä noin tusinan naisen kanssa.

Jostain syystä McEwan haluaa näyttää oikein juurta jaksain, kuinka pikkumainen ihminen voi olla. Älyllisistä kyvyistä ei ole mihinkään, jos on muuten dille. Voitaisiin kenties puhua tunneälyn puuttumisesta ja sen mukana elämäntaidon puuttumisesta.

Oli miten oli, penis vie Beardia ja erityisen railakkaasti se vie miestä Huippuvuorilla. Kirjan jakso hyytävissä olosuhteissa on niin herkullinen, että sen ansiosta kahjo nobelisti saa osan sekoiluistaan anteeksi.

McEwan vihjaa, että älykkään ihmisen perusongelma saattaa olla solipsismi. Liika järjen ja tunteen erottelu saattaa johtaa elämään, jossa kokijan omat mielentuomat ovat todellisempia kokemuksia kuin vaikkapa myötäelämisen kyky kaikkein lähimmissäkään ihmissuhteissa.

Kunnon solipsistille itsen ulkoinen todellisuus ei oikeastaan ole mitään, koska sitä ei tarkkaan ottaen ole olemassa. Jokainen tavalliseen arkeen päänsä lyönyt voi mielenluomusten ensisijaisuuden helposti kumota, mutta Beardin kaltainen teoreetikko ei ole silloin paikalla.

Välinpitämätön

Koomisena vertauskuvana Beardin kyvyttömyydelle olla realiteeteissa on hänen yrityksetön taistelunsa oman fysiikan nopeaa rappiota vastaan. Hän ei tee elettäkään parantaakseen elintapojaan ja hän tietää, että hänellä on kämmenellä melanooman aiheuttama läiskä, mutta hän ei hoidata sitä. Ironista mikä ironista, melanoomalla on yhteytensä aurinkoon.

Mutta tarina jää auki. McEwan laittaa kirjalleen pisteen juuri ennen suurta loppunäytöstä. Näytöksessä on tarkoitus testata valosähköä ja paikalle on porhaltanut nobelistin parikin viimeisintä vaimoketta ja yksi kostoa janoava remonttireiska.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.