Inspiraation liekkiä vaalimassa – kolmas romaani Bolla toi Pajtim Statovcille Finlandia-palkinnon

Haamu tai peto, käärmeenkaltainen olento, jokin ulkopuolinen. Näin kuvataan kirjan nimen merkityksiä Pajtim Statovcin Bolla-teoksen alkulehdillä. Statovci (s.1990) haluaa kirjoittaa epätäydellisistä ja rikkinäisistä ihmisistä epätäydellisessä ja rikkinäisessä maailmassa. Keskiviikkona Bolla (Otava) toi hänelle kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Suppeasti tiivistettynä Bolla kertoo kahden miehen, serbin ja albaanin, rakastumisesta 1990-luvun Kosovossa. Kun etninen väkivalta yltyy sodaksi, albaani Arsim pakenee perheineen maasta, serbi Milosh päätyy rintamalle.

Statovcille tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi epäoikeudenmukaisuus, epätasa-arvo ja väkivalta.

–  Ne ovat asioita, jotka hallitsevat monen ihmisen elämää ja vaikuttavat hyvin monen arkeen. Ajattelen, että epätasa-arvon ja väkivallan määrä maailmassa ei ainakaan vähene sillä, jos niistä ei puhuta tai kirjoiteta, Statovci sanoo STT:n haastattelussa.

Bollassa Statovci sanoo halunneensa kertoa ihmisistä, jotka ovat traumatisoituneet niin, että päätyvät jatkamaan väkivallan ja trauman kierrettä.

–  Usein käy niin. Väkivallan uhreista tulee väkivallan tekijöitä, ja niin kierre jatkuu.

Bolla vaati pitkiä taukoja

Kirjailijana Statovci sanoo olevansa tavallaan kävelevä klisee: hän halusi kirjailijaksi jo lapsena. Ja ehkä taiteilijapuheesta tutulta tuntuu myös hänen tapansa korostaa inspiraation merkitystä fiktion kirjoittamisessa.

–  Kirjoittaminen on ainakin itselläni riippuvaista inspiraatiosta. En juuri koskaan kirjoita fiktiota ilman palavaa inspiraation liekkiä. Mieluummin odotan, että minulla on jotakin sanottavaa.

Viime vuosina Statovcilla ei kuitenkaan ole aina ollut aikaa inspiraation odottamiseen. Hänen esikoiskirjansa Kissani Jugoslavia ilmestyi vuonna 2014 ja sitä seurannut Tiranan sydän 2016. Molempien käännösoikeuksia on myyty laajasti ulkomaille, mikä on tehnyt Statovcista suomalaisen kirjallisuuden vientitähden.

Erityisesti Bollaa Statovci kertoo kirjoittaneensa jaksoissa, tarttuneensa milloin tarinan loppuun, milloin sen alkuun tai keskelle.

–  Muokkasin, poistin, kirjoitin uudelleen.

Hän piti myös pitkiä, jopa kuukausien taukoja, enemmän kuin kahta aiempaa romaaniaan kirjoittaessaan. Hän ehti jopa ajatella, että kirja ei valmistu koskaan. Syy taukoihin oli päähenkilö Arsim.

–  Kyse oli päähenkilön tavasta kertoa omaa tarinaansa. Asioista, joita kirjassa tapahtuu ja joita hän päätyy omassa toivottomuudessaan tekemään. Oikealta tuntuvan kerrontatavan löytäminen oli taiteellisesti, rakenteellisesti ja emotionaalisestikin haastavaa.

Kuka vetää hyvän ja pahan rajan?

Statovci paini myös asioiden määrittelyyn liittyvien kysymysten kanssa. Bollassakin kyse on siitä, mikä mielletään hyväksi tai pahaksi, eettiseksi tai epäeettiseksi  –  ja kuka näistä rajanvedoista lopulta päättää.

Arsimin kaltaisista, väkivallan ja ahtaiden rooliodotusten kuristamista hahmoista Statovci on kertonut myös aiemmin. Arsimin sukulaissieluja ovat esimerkiksi Kissani Jugoslavian isähahmo ja Tiranan sydämen päähenkilö Bujar.

–  Heitä kannattelee samantyyppinen tapa olla, he ovat luonteeltaan samanlaisia. Koska heidät on rikottu, he rikkovat ihmiset ympärillään.

Yhtä keskeistä roolia Statovcin kirjoissa on näytellyt Jugoslaviaan kuulunut Kosovo, jonka 1990-luvun sodan vuosia teksteissä sivutaan. Se on tapahtumapaikka, kansantarujen ja legendojen lähde, perinteiden raskas ies.

Statovcin perhe muutti Kosovosta Suomeen hänen ollessaan parivuotias. Suurimman osan lapsuuttaan Statovci asui Porvoossa. Myöhemmin hän muutti opiskelujen perässä Helsinkiin.

Kosovo on hänelle yhtä aikaa tuttu ja vieras.

–  Minulla ei ole Kosovosta muistoja ajalta ennen Suomeen tuloa, mutta tavat ja kulttuuri ovat olleet läsnä kasvatuksessani. 1990-luvun tapahtumia olen luonnollisesti seurannut myös median kautta. Kirjoittamalla pyrin ehkä selvittämään itselleni sitä, millaisesta ajasta ja paikasta olen kotoisin.

"Se, että kirjoittaa pakolaisuudesta, ei tee ihmisestä aiheen asiantuntijaa"

Käsittelemiensä aiheiden ja taustansa vuoksi Statovcilta kysytään usein maahanmuuttoon tai turvapaikanhakijoihin liittyviä kysymyksiä. Siksi se ei tullut hänelle yllätyksenä tässäkään haastattelussa.

–  Se, että on pakolaistaustainen tai kirjoittaa pakolaisuudesta, ei tee ihmisestä näiden aiheiden asiantuntijaa, Statovci painottaa.

Hän kuitenkin haluaa suunnata huomion siihen, miten ja millaisilla sanoilla aiheesta puhutaan.

–  Keskustelussa tavataan käyttää ilmaisuja, jotka ovat melko lailla vahingollisia, kuten pakolaisaalto tai pakolaistulva. Ne assosioituvat luonnonkatastrofeihin. Herääkin kysymys, käytettäisiinkö samanlaisia ilmauksia, jos vastaavaa tapahtuisi lähempänä, vaikka Ruotsissa tai Saksassa.

Olennaista on Statovcin mukaan se, miten puhutaan eri taustoista tulevista ihmisistä, heidän kotimaistaan ja historiastaan. Usein tilaa tuntuu olevan vain sodalle ja ongelmille.

–  Tämä vaikuttaa siihen, millaisen keskustelun keskellä näiltä alueilta tulevat ihmiset joutuvat elämään ja kasvamaan. Se taas voi johtaa monenlaisiin sosiaalisiin ongelmiin myöhemmin.

Kirjailijantyönsä lisäksi Statovci on kirjallisuustieteestä väitöskirjaa suunnitteleva filosofian maisteri. Hän ei kuitenkaan ole vielä lyönyt lukkoon tulevien kuukausien suunnitelmiaan.

–  Pidätän oikeuden tehdä sitä, mikä alkaa tuntua oikealta.

Ylä-Anttila voittajasta: Minulle kirjassa merkityksellisintä oli ihmiseksi kasvamisen kuvaus

Mitä kauneinta kieltä rajussa, väkivaltaisessa ja lukijaa koettelevassa kirjassa, kuvailee Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaksi valitsemaansa Pajtim Statovcin Bollaa.

Ylä-Anttilan mukaan kirja nostaa esiin ja kiteyttää syviä ihmisyyden kysymyksiä, jotka ovat kaikkina aikoina kaikille ihmisille yhteisiä. Ylä-Anttilalle kirjassa merkityksellisintä oli ihmiseksi kasvamisen kuvaus, hän kertoi palkintoperusteluissaan.

Kaunokirjallisuuden Finlandian saajaksi oli ehdolla kuusi teosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.