Inspiraation liekkiä vaalimassa – kolmas romaani Bolla toi Sunnuntaisuomalaisen kolumnistille Pajtim Statovcille Finlandia-palkinnon

Haamu tai peto, käärmeenkaltainen olento, jokin ulkopuolinen. Näin kuvataan kirjan nimen merkityksiä Pajtim Statovcin Bolla-teoksen alkulehdillä. Statovci (s. 1990) haluaa kirjoittaa epätäydellisistä ja rikkinäisistä ihmisistä epätäydellisessä ja rikkinäisessä maailmassa. Keskiviikkona Bolla (Otava) toi hänelle kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Suppeasti tiivistettynä Bolla kertoo kahden miehen, serbin ja albaanin, rakastumisesta 1990-luvun Kosovossa. Kun etninen väkivalta yltyy sodaksi, albaani Arsim pakenee perheineen maasta, serbi Miloš päätyy rintamalle.

Statovcille tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi epäoikeudenmukaisuus, epätasa-arvo ja väkivalta.

– Ne ovat asioita, jotka hallitsevat monen ihmisen elämää ja vaikuttavat hyvin monen arkeen. Ajattelen, että epätasa-arvon ja väkivallan määrä maailmassa ei ainakaan vähene sillä, jos niistä ei puhuta tai kirjoiteta, Statovci sanoo STT:n haastattelussa.

Palkinto on arvoltaan 30 000 euroa.

Palkinnon valinnut Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kuvailee kirjaa rajuksi, väkivaltaiseksi ja lukijaa koettelevaksi. Silti siinä käytetään "mitä kauneinta kieltä". Ylä-Anttilan mukaan kirja nostaa esiin ja kiteyttää syviä ihmisyyden kysymyksiä, jotka ovat kaikkina aikoina kaikille ihmisille yhteisiä. Ylä-Anttilalle kirjassa merkityksellisintä oli ihmiseksi kasvamisen kuvaus, hän kertoi palkintoperusteluissaan.

Kaunokirjallisuuden Finlandian saajaksi oli ehdolla kuusi teosta.

Statovci toimii myös Sunnuntaisuomalaisen kolumnistina.

Bolla vaati pitkiä taukoja

Kirjailijana Statovci sanoo olevansa tavallaan kävelevä klisee: hän halusi kirjailijaksi jo lapsena. Ja ehkä taiteilijapuheesta tutulta tuntuu myös hänen tapansa korostaa inspiraation merkitystä fiktion kirjoittamisessa.

– Kirjoittaminen on ainakin itselläni riippuvaista inspiraatiosta. En juuri koskaan kirjoita fiktiota ilman palavaa inspiraation liekkiä. Mieluummin odotan, että minulla on jotakin sanottavaa.

Viime vuosina Statovcilla ei kuitenkaan ole aina ollut aikaa inspiraation odottamiseen. Hänen esikoiskirjansa Kissani Jugoslavia ilmestyi vuonna 2014 ja sitä seurannut Tiranan sydän 2016. Molempien käännösoikeuksia on myyty laajasti ulkomaille, mikä on tehnyt Statovcista suomalaisen kirjallisuuden vientitähden.

Erityisesti Bollaa Statovci kertoo kirjoittaneensa jaksoissa, tarttuneensa milloin tarinan loppuun, milloin sen alkuun tai keskelle. Hän piti kirjoittamisessa pitkiä, jopa kuukausien taukoja ja ehti jopa ajatella, että kirja ei valmistu koskaan. Syy taukoihin oli päähenkilö Arsim.

– Kyse oli päähenkilön tavasta kertoa omaa tarinaansa. Asioista, joita kirjassa tapahtuu ja joita hän päätyy omassa toivottomuudessaan tekemään. Oikealta tuntuvan kerrontatavan löytäminen oli taiteellisesti, rakenteellisesti ja emotionaalisestikin haastavaa.

Kuka vetää hyvän ja pahan rajan?

Statovci paini myös asioiden määrittelyyn liittyvien kysymysten kanssa. Bollassakin kyse on siitä, mikä mielletään hyväksi tai pahaksi, eettiseksi tai epäeettiseksi – ja kuka näistä rajanvedoista lopulta päättää.

Arsimin kaltaisista, väkivallan ja ahtaiden rooliodotusten kuristamista hahmoista Statovci on kertonut myös aiemmin. Arsimin sukulaissieluja ovat esimerkiksi Kissani Jugoslavian isähahmo ja Tiranan sydämen päähenkilö Bujar.

– Heitä kannattelee samantyyppinen tapa olla. Koska heidät on rikottu, he rikkovat ihmiset ympärillään.

Yhtä keskeistä roolia Statovcin kirjoissa on näytellyt Jugoslaviaan kuulunut Kosovo, jonka 1990-luvun sodan vuosia teksteissä sivutaan. Se on tapahtumapaikka, kansantarujen ja legendojen lähde, perinteiden raskas ies.

Statovcin perhe muutti Kosovosta Suomeen hänen ollessaan parivuotias. Suurimman osan lapsuuttaan Statovci asui Porvoossa. Myöhemmin hän muutti opiskelujen perässä Helsinkiin.

Kosovo on hänelle yhtä aikaa tuttu ja vieras.

– Minulla ei ole Kosovosta muistoja ajalta ennen Suomeen tuloa, mutta tavat ja kulttuuri ovat olleet läsnä kasvatuksessani. 1990-luvun tapahtumia olen luonnollisesti seurannut myös median kautta. Kirjoittamalla pyrin ehkä selvittämään itselleni sitä, millaisesta ajasta ja paikasta olen kotoisin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto jyväskyläläislähtöiselle Marisha Rasi-Koskiselle

Tieto-Finlandian voittajat lähtivät selvittämään, miten Suomen metsillä menee – ja kuva oli yllättävän karu