Ismo Alanko

Suomirockin kiistatta tärkeimpiin päälliköihin lukeutuvan Ismo Alangon torstaisesta vierailusta Jyväskylässä sanottakoon heti aluksi kaksi asiaa.

Ensiksi, ne jotka eivät päässeet paikalle, voivat harmitella kohtaloaan. Toiseksi, maestron esiintyminen yhtyeineen oli kaikin tavoin ällistyttävää seurattavaa.

Hiljattain julkaistun Maailmanlopun Sushibaarin olisi voinut kuvitella olleen ohjelmiston keskeisimpänä sisältönä. Osittain näin olikin, mutta konsertin esitystavassa tuorein tuotanto sulautui luontevasti Alangon vuosikymmeniä eri sukupolvia puhutelleeseen tarjontaan.

Pedantisti heti iltakymmenen jälkeen aloittanut orkesteri kävi toimeensa itsevarmasti, vaikka ulkona mutkitteli vielä kymmeniä metrejä pitkä jono. Luultavasti viimeiset sisään päässeet imeytyivät välittömästi eeppisen Kaaos -laulun tunnelmiin, jolloin illan konsepti kävi selväksi; kyse oli totisesti konsertista, eikä niinkään perinteisestä keikasta.

Yleisö seurasi esitystä hartaasti ja puhkesi kappaleiden väleissä valtaisiin suosionosoituksiin.

Puheet Alangon lavaolemuksen lumovoimaisuudesta pitivät pintansa. Mies tuntui oikeasti paikoittain lankeavan loveen, mutta palasi kuitenkin elävien keskuuteen juuri oikeissa kohdissa.

Yleisölle toivottavaa vaihtelua toivat myös riehaantumisia tasapainottaneet vakavoitumiset, joista parhaimpina esimerkkeinä säestyksettä esitetyt perisuomalaiset laulut kuolemasta.

Maininnan ansaitsee myös erityisen toimiva kvartetti solistinsa taustalla.

Maukkaita vetopasuunaosuuksiakin tarjoillut kosketinsoittaja-perkussionisti Juho Viljanen otti paikkansa mallikkaasti, samoin kuin efektejään hienostuneesti hyödyntänyt kitaristi Jussi Jaakonaho.

Bändi oli sisäistänyt tuotannon hyvin ja oli silti mukautuvainen livesoiton mukanaan tuomiin haasteisiin. Sekä kappalevalintojen että esitystyylin puolesta soitto kuulosti lähes jatkuvalta kertosäkeistöltä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kulttuuri

Levyarvio: Hyvin tehtyä musiikkia lapsiperheille – leikkimistä ei saa unohtaa, Tuomo Rannankari muistuttaa

"Honiini" ei kuulosta yhtä hyvältä kuin "hobitti", päätti kääntäjä Kersti Juva 1970-luvulla, ja loppu on historiaa

Sinfis soittaa musiikin Charlie Chaplinin Sirkus-elokuvaan lauantaina – Mykkäelokuvan ikoni Chaplin sulatti sydämet kulkurihahmollaan

Kurjien kelien ystävä Edu Kettunen kirjoittaa tuulesta ja sateesta tunnelmaa lauluihin – Pitkän uran tehnyt muusikko keikalla lauantaina Popparissa

Jyväskylän kaupungille 194 000 euron avustus – Tehtävänä kehittää Keski-Suomen kuntien nuorten kulttuuripalveluita

Joutsan Haihatuksessa valotaideviikonloppu, tilausbusseissa live-musiikkia ja paikan päällä esiintyy Kauko Röyhkä

Tv:n Kultainen Venla -ehdokkaat julki – nämä ohjelmat ja tekijät ovat ehdolla

Arvio: Kuulla ehkä voit tuulen soiton – Helvi Juvosen runojen juhlaesitys Jyväskylässä oli lumoava matka sanoihin

Teatteriarvio: Jyväskyläläisen Teatteri Kruuvauksen esikoisnäytelmä on kolmiodraamavuoristorata hersyvän hauskan ja raastavan välillä

Ensin linna, sitten teosofitemppeli – Tanssiteatteri Krampin trilogian päätösosakin nähdään erityisessä paikassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.