Jää-romaani siirtyy ensimmäistä kertaa näyttämölle

Kansallisoopperassa nähdään perjantaina ensimmäistä kertaa näyttämösovitus Ulla-Lena Lundbergin suursuosioon nousseesta Jää-romaanista. Tuolloin saa kantaesityksensä oopperan tämän vuoden suursatsaus, suomenkielinen Jää-ooppera. Kirjailija Lundberg ei ole aiemmin myöntänyt kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2012 voittaneeseen teokseensa näyttämöoikeuksia.

Oopperan säveltänyt Jaakko Kuusisto kertoo STT:lle Lundbergin kokeneen, että Jään tarinan voi kertoa näyttämöllä vain musiikin keinoin.

–  Musiikki pystyy kommunikoimaan ja kertomaan myös selittämättömiä asioita, Kuusisto sanoo Lundbergin perustelleen.

Kuusiston säveltäjän uralla Jää on mittasuhteiltaan suurin teos, vaikka oopperoita hän on säveltänyt aiemminkin. Myös viulistina ja kapellimestarina tunnetun Kuusiston aiempaa tuotantoa on esimerkiksi koko perheen ooppera Koirien Kalevala (2003).

–  Jään soiva kesto on kaksi tuntia. Iso ooppera on säveltäjälle aina unelma, sanoinkin Lillin (Paasikivi) ehdotukselle lähes välittömästi kyllä.

Jää-ooppera sai alkunsa noin kolme vuotta sitten, kun Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Paasikivi pyysi Kuusistolta (s. 1974) uutta oopperateosta. Aihetta ei ollut valmiina, mutta koska Ulla-Lena Lundbergin romaani oli kirjana puhutellut sekä Paasikiveä että Kuusistoa, syntyi toive sen sovittamisesta oopperamuotoon nopeasti.

Kuusisto luonnosteli Jään ensimmäiset nuotit alkuvuodesta 2017, heti kun teoksen libretisti Juhani Koivisto oli saanut libreton valmiiksi.

–  Tämä sävellys melko pitkälti kirjoitti itse itsensä, koska teksti on niin vahvaa. Sävellyksen kanssa jumittamista ei juuri ollut. Otin libreton käteen, luin, istuin pianon ääreen ja katsoin, mitä rupesi syntymään.

Jään solistirooleissa lavalle nousevat esimerkiksi Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 2013 voittanut baritoni Aarne Pelkonen ja sopraano Mari Palo.

Suomalaiskansallista omalla tavallaan

Kuusisto kuvailee Jää-kirjaa mukaansatempaavaksi, fantastiseksi lukukokemukseksi. Myös teoksen tapahtumapaikka, Ahvenanmaan ulkosaaristo, on säveltäjälle henkilökohtaisesti läheinen.

–  Olen itsekin kasvanut rannikolla, ja viettänyt myös aikuisena yhden kokonaisen vuoden ulkosaaristossa luonnonvoimia seuraten. Kirja kuvaa loistavasti sitä yhteisöä ja elämäntapaa. Lukijana koin, että kyse oli enemmän maisemasta ja tunnelmasta, ei niinkään juonesta.

Kuusiston mielestä romaani on myös tietyllä tapaa suomalaiskansallinen – mutta ehkä toisella lailla kuin termi yleensä on ymmärretty.

–  Kirjahan on läpeensä ruotsinkielinen, ja samoin alue, jota se kuvaa. Se maalaa kuvan sotien jälkeisistä vuosista, joissa kauhut yhä kummittelevat. Jälleenrakennus on sekä konkreettista että vertauskuvallista.

Säveltäjä sanoo olevansa Jää-oopperassa erityisen ylpeä kokonaisuudesta.

–  Älyttömän hyviä yksittäisiä asioita on tuotannon joka sektorilla. Lavastus, videosuunnittelu ja valaistus ovat kaikki huippuluokkaa. Näyttämön takaosassa esimerkiksi on valtava projisointipinta, johon heijastetaan vuodenaikojen vaihtelua kuvaavaa kuvaa ulkosaaristosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.