JP Koskinen - Paholaisen vasara

JP KOSKINEN

Paholaisen vasara

Helsinki-kirjat 2011. 255 s.
"Kun kirjoitin kirjaa, en kertonut ulkopuolisena Vladislauksen tarinaa, olin Vladislaus", sanailee kirjailija Juha-Pekka Koskinen uusimman kirjansa Paholaisen vasara syntyvaiheista. Ja todella, Koskinen on sananmukaisesti ryöminyt Vlad Seivästäjän nahkoihin nakutellessaan romaaninsa tekstiä. Niin eläväisinä ja kammottavan kouriintuntuvina piirtyvät tapahtumat luettavaksemme.

Vlad Seivästäjä eli 1400-luvulla nykyisen Romanian eteläosassa. Hän nousi Valakian valtaistuimelle ja kävi julmaa sotaa turkkilaisia vastaan. Lisänimensä hän sai annettuaan seivästää teiden varsiin tuhansia turkkilaisia vankeja.

Koskisen romaanissa liikutaan enimmäkseen Helsingin miljöössä ja ennen kaikkea mielisairaalaympäristössä. Kirjan päähenkilö on nuori tutkija Matias Rakola, joka tekee väitöskirjaa: "Omassa väitöskirjassani olin perehtynyt juuri tuohon rajatilaan, jossa ihminen alkoi liukua kuvitteellistan muistojen maailmaan, pitää totena kuvitelmiaan ja kuvitelmina totuutta." Hän saa tutkittavakseen tapauksen, jossa Lauri Vasara-niminen potilas uskoo olevansa uudestisyntynyt Vlad Seivästäjä.

Mielisairaalassa tapahtuu raaka murha, johon Rakolakin sotkeutuu. Onko murhaaja potilas, tutkija vai joku ulkopuolinen? Sitä lukija pähkäilee yhä uusien tapahtumien pyörteissä. Taitavasti Koskinen ujuttaa tekstiinsä toinen toistaan yllättävämpiä juonenkäänteitä pitäen lukijansa tiiviisti kertomuksensa koukussa.

Paholaisen vasara on paitsi hiuksia nostattava jännäri, kauhukertomus ja rikostarina, kumma kyllä myös monivivahteinen rakkauskertomus. Rakolan rakkaus kadonneeseen äitiin ja intohimoinen, sadomasokistinen suhde mielisairaalan johtajaan Petraan edustavat tätä puolta Koskisen romaanissa.