Jan Blomstedt - Frans F. ja esineet

JAN BLOMSTEDT Frans F. ja esineet

Lurra Editions 2009, 175 s. Esseistinä ja kriitikkona tunnetun Jan Blomstedtin (s. 1952) kolmas romaani osoittaa, kuinka vaikeata on kirjoittaa hyvä romaani. Se vaatii eri kerronnallisten elementtien yhtäpitävyyttä, uskomattomilta tuntuvien asioiden uskottavuutta. Toisin sanoen kirjailijan pitää olla hyvä valehtelija.

Esseenomaisen ja filosofisen romaanin tekijä Milan Kundera on Blomstedtin romaanin kummisetä. Suomalaisessa kirjallisuudessa esseeromaaneita kirjoitti aikoinaan kirjailija Markku Lahtela (1936-1980). Hänen viimeiseksi jäänyt romaaninsa Sirkus (1978) on kokeellisen romaanin maamerkkejä kotimaisessa kirjallisuudessa.

Blomstedt starttaa lupaavasti, mutta jo viidenkymmenen sivun jälkeen hevonen karkaa. Romaani alkaa tökkiä ja poukkoilla eikä kertoja oikein tiedä, mitä tilpehööriä milloinkin lisäisi kryptiseen tarinaansa. Sivujuonesta tulee päätarina, päätarinasta sivujuonne. Tarkoituksella, ehkä.

Päähenkilön, teologin ja runoilijan, sielunerittely on äärimmäisen mielenkiintoinen pohdinta. Siitä olisi toivonut irtoavan enemmän, kokonaisen romaanin verran. Nyt teos on raakile, keskeneräisenä julkaistu. Kokeellisuus voi tuskin merkitä malttamattomuuta.