Jenni Haukio - Sinä kuulet sen soiton

JENNI HAUKIO
Sinä kuulet sen soiton
Savukeidas 2009. 64 s.
Porissa syntyneen Jenni Haukion, 32, runous on minämuotoista keskeislyriikkaa. Haukion mitta on yhtä vapaata kuin 1950-luvulla, ja yhtä kaukaa tutunoloiselta näyttää runojen kuvallisuus.

Haukio on enemmän silmän kuin minkään muun aistin runoilija. Parhaimmillaan teksteissä kaikuu Satu Koskimiehen isällinen ääni muinaisesta ohjelmasta "Tämän runon haluaisin kuulla".

Nykyrunouden kentässä Haukio sijoittuu sivuun. Tyttörunouden nousuun hän ei ehtinyt mukaan, ja luontoonsa palaavien joukossa hänen tyylinsä kuuluu liki sukupuuttoon kuolleisiin titityy-runoilijoihin. Risto Rasa viljeli tuon saran niin tarkkaan, että sille on tuskin paluuta muilla kuin haikutaiteilijoilla, kuten esimerkiksi Arto Lappi tai Juhani Tikkanen.

Edelliseen kokoelmaan Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata (2003) verrattuna Haukion kolmas kirja ei tuo juurikaan uutta. Kokoelma ei irtoa minästä teokseksi, proosasta runoksi.