Jere Laine - Sarajevon panttivangit. Suomalaisen YK-sotilaan tarina.

JERE LAINE

Sarajevon panttivangit.

Suomalaisen YK-sotilaan tarina.

Readme.fi 2010. 538 s.

Naton vakooja. Kapteeni Juha Laitila seikkailee jälleen.

Readme.fi 2010. 490 s.

REIJO J. RAITASAARI

Ketjusalama

Omakustanne 2006. 290 s.

Daisy Cutter

Väylä 2009. 367 s.

Pitkälti yli 30 000 suomalaista naista ja miestä on ennättänyt palvella presidentti Urho Kekkosen virkaanastujaisvuodesta lähtien maailman kriisialueilla, mutta kirjoja koetusta on syntynyt harvakseltaan.

Nyt tilanne on nopeasti muuttumassa tasavallassa, jossa väestöön suhteutettu sotakirjojen ilmestymisen tiheys on kuitenkin ollut vuosikymmeniä maailman ennätystasoa.

Kaksi monissa rauhanturvatehtävissä ja sotilastarkkailijoina toiminutta kapteenia, Jere Laine ja Reijo J. Raitasaari, ovat alkaneet eläkevuosinaan tuottaa kiinnostavaa tekstiä satojen sivujen vauhdilla. Kummatkin rauhanturvakirjailijat ovat omaksuneet kertomustensa muodoksi fiktiot, joiden päähenkilöt muistuttavat kovasti kirjailijoita itseään.

Ei ole tiedossa, ovatko kertomusten muotojen valinnan syitä vuosia sitten solmitut kirjalliset tai suulliset vaitiololupaukset. Merkittävää joka tapauksessa on, että tekstien pohjafaktat ovat kovaa, maailmanpolitiikkaa uutisvälineistä seuranneelle lukijallekin uutta tietoa. Mukana on paljon perusteltua kritiikkiä, joka kohdistuu myös suomalaisten omiin toimintatapoihin.

Laine manaa hornan tuuttiin amerikkalaisperäiset käsitykset serbien yksinomaisesta syyllisyydestä entisen Jugoslavian hajoamissodissa. Raitasaaren perusteltu kritiikki osuu myös suomalaisen kehitysaputyön afrikkalaisiin epäkohtiin.

Sarajevon provokaatiot

Ammattisotilas Laineen alter ego on reservin kapteeni Juha Laitila, joka joutuu sotilastarkkailijana serbijoukkojen panttivangiksi Sarajevon piirittäjiin suunnattujen Naton pommitusten jälkeen.

Toisessa kirjassa Laitila palvelee Doboin kaupungin Camp Jussissa toimivan suomalaisen rakentajapataljoonan tiedustelu-upseerina.

Laine kertoo mielestäni perustellusti niistä provokaatioista, joiden kautta YK:n rauhanturvaajat "menettivät kasvonsa" Bosniassa ja Yhdysvaltain ilmavoimat saatiin pakottamaan serbit neuvottelemaan. Kirjoittajan mielestä myös suomalainen media meni kokonaisuudessaan amerikkalaisen propagandakampanjan halpaan.

Väitettä ei ole aihetta ottaa nokkaansa, vaikka tulin kirjoittaneeksi taistelujen rauhoituttua Sarajevosta juttuja, joissa esimerkiksi verinen krh-isku keskustan torille näytti piiritettyjen omalta työltä. Pommitusten jatkuessa kroaattien armeija teki kaikessa hiljaisuudessa laajoja etnisiä puhdistuksiaan.

Kapteeni Laitila luo Laineen tekstissä tärkeitä suhteita, hankkii paljon tietoa ja on muutenkin tehokas mies. Pystymetsästä hankitun suomalaisen rakentajapataljoonan byrokraattiset kapitulantit eivät Laitilan arvoa ymmärrä, ja niinhän se todellisuudessakin usein käy. Hiutale on hiutale, kokematon aloittelija siis, on kaulassa sitten auroja, ruusuja tai leijonia.

Terroristijahtia

Reijo Raitasaari, tunnetun Suezin suomalaisen pataljoonan komentajan velimies, kertoo huimia kansainvälisiä juttuja, joissa suomaisten vanhojen ja uusien rauhanturvaajien, faittereiden, juonikas joukko panee kansainväliset terroristit mataliksi.

Juonenkuljetus ei kaiketi ole ihan valmista tavaraa, mutta tekniset ja historialliset taustat ovat tietorikkaan työtä. Raitasaari on varsinainen nykyaikaisen avoimen tiedustelun - Open Source Intelligence - taitaja. Ja taustat ovat yllättävästi kunnossa.

On siis todellakin epäiltävä, että monien suomalaisten faittereiden tuntema viehättävä israelilainen naishenkilö, Komonokka, on Mossadin asiamies.

Laineen ja Raitasaaren neljä kirjaa vahvistavat uuden rauhanturvaajakirjallisuuden nousua. Vuosi sitten rauhanturvaamisen kokenein journalisti Esko Heikkinen ennätti hänkin kaunokirjallisuuden saralle Afroditen pojat -teoksellaan. Samoihin aikoihin Tammi julkaisi Mika Wikströmin kriittisen romaanin Kuuleeko Beirut?.

JUHANA LEPOLUOTO