Joiku ja inarinsaamelainen livde ovat saamelaisrenessanssia

Anna Morottaja haluaa tehdä maailman ensimmäisen inarinsaamenkielisen livde-levyn

Anna Morottajan isotäti Risten oli luultavasti vilkas henkilö. Näin voi päätellä hänestä kertovasta livdestä, jossa Ristenillä mainitaan olevan “tuli helmoilla”. Morottaja on vastikään löytänyt tämän livden arkistonauhoilta Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Saamen musiikkiakatemian kautta.

Livde on inarinsaamelaista laulumusiikkia. Livde-perinne oli pitkään kadoksissa, kunnes tutkija Marko Jouste löysi sen arkistoista 2000-luvulla.

Vuonna 1969 syntynyt Morottaja on muusikko, joka joikaa ja livdaa. Henkisesti musiikin esittämiseen liittyy iso kulttuurillinen lataus ja vastuu.

– Minun joikutaustani ei ole ollut kovin vahva. En esimerkiksi osaa satoja joikuja. Vaatii uskallusta ryhtyä epätäydellisenä ja vajavaisena saamelaisille niin rakkaaseen asiaan, identiteetin ytimeen, Morottaja sanoo.

Menneisyydessä joikua on saamelaisten suomalaistamisen ja kristillistämisen seurauksena pidetty jopa pakanallisena, joten joikuun on liittynyt synnintuntoa ja häpeää.

Nyt tilanne on muuttumassa.

Joiku on osa nykymusiikkia

Saamenkielisen vokaalimusiikin elpyminen on osa saamelaiskulttuurin meneillään olevaa renessanssia, Morottaja näkee.

– Nyt kulttuurin ei-niin-hyödyllisiäkin viipaleita aletaan ottaa mukaan siihen, mitä halutaan pelastaa. Musiikki ei ole ollut niin helppo myytävä kuin vaikka poronliha, joten sitä ei ole nähty elinkeinona. Ehkä siksi on kestänyt näin kauan, että tällaiset kulttuurin pienemmätkin osat ovat päässeet elvyttämisen pariin.

Valtion rahoittama Saamelaisalueen koulutuskeskus edistää osaltaan tätä elvytystyötä Saamen musiikkiakatemian kautta. Sen jatkorahoituksesta ei tosin vielä tiedetä.

Joiku elää kiinteänä osana uutta saamelaismusiikkia. Esimerkiksi Saamenmaan kirkkaimmat rap-tähdet, kolmikymppiset pohjoissaamenkielinen Ailu Valle ja inarinsaamenkielinen Amoc (Mikkal Morottaja) ovat käyttäneet joikua musiikkinsa osana.

Vallen kappaleissa joikaa esimerkiksi nuori taiteilija Niillas Holmberg ja Amocin uusimmalla singlellä Holmbergin lisäksi saamelainen supertähti Sofia Jannok Ruotsista. Yksi kuuluisimmista joikaajista on Ulla Pirttijärvi-Länsman, joka osallistui vuonna 2015 tyttärensä, muusikko Hilda Länsmanin kanssa Suomen euroviisukilpailun semifinaaleihin.

Erityisesti inarinsaamenkielisiä musiikkijulkaisuja on vähän. Morottaja haluaa tehdä livde-levyn, jotta musiikki palaa takaisin ihmisten arkeen.

Joiku ja livde kantavat tarinoita

Joikuperinteessä sanotaan, että joiku on henkilö itse, sen sijaan, että sanottaisiin laulun kertovan henkilöstä. Esimerkiksi erään Halti-tunturista kertovan joiun alussa sanotaan, että “joikaan Haltin”. Joiku on eräänlainen kohteen musiikillinen nimi.

Morottajan isän puolen sukulaisten livdeissä mainitaan usein karhut ja karhunpyynti. Se voi olla joko symboliikkaa tai kuvata todellisia tapahtumia. Morottaja aikoo seuraavaksi haastatella elossa olevia, livdejen kohteet tunteneita sukulaisia ja ottaa selvää, miten livdejen sanoja voisi ehkä tulkita.

Morottaja on kirjoittanut, tai kuten sanotaan, laittanut, livdejä itsekin. Yksi niistä on hänen entisen puolisonsa lapselle, jota Morottaja pitää omanaan. Tämä on vahva ja hyvä suustaan. Siksi livdessä sanotaan, että hän on karhun käsi ja hänen sanansa pysäyttävät tuulenkin. Lapsi saa livden syntymäpäivälahjaksi kesäkuussa.