Joku muu - Eliisa

ELIISA
Joku muu
Johanna Kustannus
Jyväskyläläisen Eliisan debyyttialbumi Joku muu on niin leppeä, ettei siitä viitsisi pahaa sanaa kirjoittaa. Pehmeää, heleää, hyväntuulista poppia folkilla sävytettynä.

Syvimpiä tuntoja levy ei kuitenkaan täräytä. Ero on vähän sama kuin hyvällä romaanilla, jonka henkilöt ja maailmat ovat hetken totta lukijan elämässä, ja parikymppisen elämänkerralla, joka on kaunis, mutta lihaton.

Eliisa ei tahdo olla liian trendikäs. Silti ei tarvitsi toistaa kuultuja lauseita ja tunnelmia. Vanhaan voi aina tuoda näkökulman, rajauksen, sävyn tai edes yhden ihmisen, jonka voi nähdä ja tuntea.

Ilahduttavia biisejä on kuitenkin hirveän monta. Brasilia miltei naurattaa, vaikka siinä lauletaan "voi ei, ei voi" uudestaan ja uudestaan. Sitten on yksi kummajainen, Säpinää, joka kuulostaa rääkätyltä helluntaikokouksen ylistysbiisiltä.

Olisi kiinnostavaa nähdä Eliisa lavalla. Jos sieltä löytyisi vastauksia, luurangon mitta lihaa ja verta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.