Jouko Linjama - Säveltäjän opintokirja – 30-vuotiaan muistelmat 75-vuotiaana

Suomen tunnustetuimpiin kirkkomusiikkisäveltäjiin kuuluva Jouko Linjama jatkaa Linjama-historiateosten sarjaa. Omat lapsuus- ja opintovaiheet Muuramen ja Jyväskylän kautta Helsinkiin sekä edelleen Eurooppaan ovat nyt keskiössä. Linjaman sisarusten aiempien teosten päähenkilön, isä-Jaakon, säveltäjävaiheita Jouko Linjama kertaa luontevasti omaan elämään vaikuttaneilta osin.

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki- ja säveltäjäopintojen ohella Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä sekä suomen kieltä opiskelleen, myös kriitikkona toimineen Linjaman uutuusteoksen teksti on tiivistä asiaa. Samalla se on leppoisaa luettavaa. Henkilökohtaisen linssin läpi kohdistetaan kiinnostavasti henkilöihin ja tapahtumiin.

Tiedossa oleva musiikki- ja kulttuurihistoria täydentyy ja saa samalla uutta elävyyttä.

Osa esiin tuodusta virittää muistoja erityisesti keskisuomalaisittain, mutta enimmäkseen merkitys laajenee Suomen ja monin paikoin myös Euroopan kulttuurihistorian mittasuhteisiin. Omakohtainen tuntuma välittyy. Linjaman elävän kerronnan myötä lukijalle muodostuvat tuttavuudet alkavat tuntua lähes itse solmituilta.

Tarina tempaa mukaan ja vire kannattelee kautta teoksen. Myös urkurakennuksen uudistukset ja sävellystekniset kuvaukset Linjama esittää otteen säilyttäen.

Tekstin varaan voi heittäytyä kuin hyvin tulkittuun moderniin musiikkiin: vaikka kaikkea ei ymmärtäisikään, sisältö ja ilmaisu pitävät kiinnostusta yllä ja mieltä avoimena.

Elämä ja arki, niistä selviytyminen sodan sekä sitä seuranneen ajan Suomessa ja Euroopassa on nykynäkökulmasta kuin kiinnostavaa selviytyjä-ekstremeä. Monille Linjaman ikätovereille kokemukset koulu-, armeija ja matkustusmuistoja myöten tarjoavat tuttua kosketuspintaa.

Myöhemmille sukupolville valaisevaa on esimerkiksi se, että Linjaman lyseo-opintojen alkaessa 1940-luvun puolivälissä Muurame oli vielä 11-vuotiaan päivittäiseen kulkemiseen liian hankalan matkan päässä Jyväskylästä.

Musiikin tutkimuksen kannalta Linjama kirjaa arvokasta aikalaisaineistoa muussakin kuin musiikkikuvauksissaan. Yksityistunnit ja opinnot vastaperustetussa Jyväskylän musiikkiopistossa sijoittuvat tilanteeseen, jolloin maailmanlaajuisesti ihasteltu oppilaitosverkosto alkaa Suomessa kehkeytyä.

Helsingin akateemisten opinahjojen pienuus ja auktoriteettien suuruus tulevat hyvin esiin. Opinnot Kölnissä ja viittaukset Jyväskylän Kesään kertovat suomalaisen musiikin suuntautumisesta eurooppalaiseen avantgardeen.

Monista etäisistä monumentaalihahmoista, kuten esimerkiksi Aarre Merikannosta, A.O. Väisäsestä tai Harald Andersenista ja myöhemmin myös Karlheinz Stockhausenista, rapsahtaa historian jämähdyttämää pintaa pois ja esiin pilkahtaa ihmistä.

Joonas Kokkosen vaikutusta tai ei, muistelmateoksen proosaosuus päättyy kultaisen leikkauksen tienoilla. Opiskelijasta on sukeutunut säveltäjä. Samalla kahdeksanteen saakka sävellysten tapaan (esim.Preludium, Fuga doppia, Allegro furioso) kuvaavasti nimetyt luvut loppuvat. Kokonaisuutta täydentävät luvut ”9. Kuvakirja” eli oppivuosia luonnehtiva valokuva- ja dokumenttikooste, ansioluettelona nykypäivään ulottuva ”10. Curriculum vitae” sekä tiedemiehentarkka ”11. Sävellysluettelo”.

Dispositio on urkusäveltäjälle muita moniulotteisempi käsite.

Sisältörakenteella leikittelyn voi hyvin kuvitella kuvastavan tekijän arkkitehtonista mielikuvitusta ja siitä kumpuavaa huumoria.

Kirjan sisällysluettelon Jouko Linjama on kirjannut kahdenneksitoista luvuksi. Tusina on ollut 12-lapsisessa perheessä varttuneelle Linjamalle ehkä tämän muisteluvaiheen täyteen saattamisen vakavampikin mitta.