"Jousikvartetti on kuin pianisti" – palkittu Kamus esiintyy pianomusiikista tunnetuilla Mäntän Musiikkijuhlilla

Tänään käynnistyvät Mäntän musiikkijuhlat tunnetaan pianomusiikistaan. Ohjelmasta löytyy kuitenkin toisinaan myös poikkeuksia, kuten levytyksistään palkittu Kamus-jousikvartetti, joka esiintyy lauantaina Mäntän kirkossa. Kuinka jousikvartetti päätyi pianofestivaaleille?

– Sitä täytyy kysyä Niklas Pokilta, hymyilee toista viulua soittava Jukka Untamala, viitaten Musiikkijuhlien taiteelliseen johtajaan.

– Oma lempivertaukseni jousikvartetista on, että se on kuin pianisti. Neljän soittajan pitäisi ajatella kuin yhdet aivot, ja soittaa sellaista satsia, johon pianisti kenties pystyisi, muttei yksinäinen jousisoittaja, jatkaa ykkösviulisti Terhi Paldanius, joka tunnustautuu Mäntän Serlachius-museoiden faniksi.

Kamus esittää Mäntässä Mozartin D-duuri-jousikvarteton nro 21, viime syksynä kantaesitetyn Sebastian Fagerlundin teoksen From the Ground sekä Franz Schubertin Tyttö ja kuolema -kvarteton.

Sellisti Petja Kainulainen löytää ohjelmasta teemankin. Kaikki teokset alkavat D-sävelestä, ja konsertti myös loppuu siihen.

– Ohjelmassa käydään läpi tietynlainen vuoropuhelu. Mozart on mielettömän seesteinen, mutta Fagerlund hyppää syvään päätyyn, kertoo Untamala.

– Väliajan jälkeen on sitten molempia, kun löytyy sekä tyttöä että kuolemaa, hymyilee Kainulainen.

Kvartetin kesä on ollut kiireinen. Kahdeksan kesäfestivaalin ja yhteensä 12 kunnan konserttikiertueesta on vielä jäljellä Mänttä, Lohja ja Rauma.

– Joukossa on ollut uusiakin tuttavuuksia, kuten Jyväskylän Kesä. Siellä on selvästi nyt kääntymässä uusi sivu, ja siitä tunnelmasta pystyimme ottamaan myös vaikutteita ohjelman rakentamiseen, kertoo Untamala, viitaten kvartetin alkavaan pestiin Meidän festivaalin taiteellisena johtoryhmänä.

Festivaalia on kehuttu raikkaudestaan, mutta Kamuksen soittajat eivät koe, että Suomen musiikkitapahtumat olisivat heränneet kokeellisiksi vasta hiljattain.

– Ajan muutos näkyy koko festivaalikentällä. Ei mikään festivaali ole pysynyt täysin samanlaisena, jos katsotaan vaikka 20 vuotta taaksepäin, miettii Untamala.

– Tuntuu olevan tämän hetken trendi, ettei ole enää ”pelkkää” konserttia, vaan siinä on lisättynä muita, poikkitaiteellisia elementtejä, jatkaa Kainulainen.

Yhtye on aiemmin suunnitellut TeemaHelsinki-konserttisarjan ja kuratoinut osaa Meidän Festivaalin erillistapahtumista.

– Päädyin Lapissa muun muassa osaksi hiphop-battlea, hehkuttaa Paldanius.

TeemaHelsingissä kvartetti halusi näyttää, kuinka erilaisiin tiloihin kamarimusiikkia voi viedä.

– Monet niistä paikoista, joissa me olimme ensimmäisiä esiintyjiä, jäivät elämään konserttitiloina. Kuulkaa-projektissa soitimme paikkakunnilla, jonne maakuntaorkesterit eivät yllä, kertoo Untamala.

– Kesäfestivaalit tekevät upeaa työtä, mutta kuinka saisi innostuksen jatkumaan talven yli? Paldanius miettii.

Kamuksen 16-vuotisen uran alkutaipaleella eivät uutuusvisiot olleet vielä pääosassa.

– Meille oli vain tärkeää saada soitto toimimaan! Monipuolisuus on kuitenkin ollut aina läsnä. Emme ole profiloituneet yhteen tyyliin, Paldanius kertoo.

Yhtyeen menestykseen Paldanius, Untamala ja Kainulainen löytävät yksimielisesti syyn.

– Yhdessä soittamista, aivan järkyttävän monta tuntia. Ja muutenkin paljon yhdessä olemista!

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .