Justin Cronin Linnake

Justin Croninin Ensimmäinen siirtokunta ilmestyi vuonna 2010 rinta rinnan Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin Vitsauksen kanssa. Apokalyptisista vampyyritrillereistä tiiviimmällä tahdilla ilmestynyt del Toro–Hogan-tuotos lässähti loppua kohden kuin tyhjäksi imetty veripussi.

Croninin Ensimmäinen siirtokunta on sen sijaan pitänyt pintansa. Jatko-osa Linnake pitää kirjallisen tason korkealla ja jännitteen tapissa. Teksasissa englannin kielen professorina leipätöikseen toimivan Croninin visio tulevaisuuden tuhotusta maailmasta alkaa saada Linnakkeessa jopa eeppisiä mittasuhteita.

Linnake lähtee liikkeelle vampyyriepidemian alkumetreiltä. Sivilisaation romahtamisella herkutellaan useiden uusien roolihahmojen vinkkelistä. Sitten siirrytäänkin jo lähes sadan vuoden päähän tulevaisuuteen, aikaan Ensimmäisten siirtokunnan tapahtumien jälkeen. Tässä vaiheessa Linnake alkaa nivoa edeltäjäänsä yhteen oman tarinansa kanssa.

Kaiken keskiössä on Amy, vampyyriviruksen tartuttama ”tyttö tyhjyydestä”, joka ei kuitenkaan ole kahdeksitoista kutsuttujen vampyyrimestarien tavoin verta imevä peto vaan jotain aivan muuta.

Linnakkeella ei ole edeltäjänsä tavoin kiire kuljettaa juonta eteenpäin vaan se ennättää täydentää ja laajentaa Croninin näkemystä tuhon jälkeisestä ihmiskunnassa.

Yhdysvaltain eteläosiin linnoittautuneen ihmiskunnan vastapainona on Tasamaaksi kutsuttu vampyyrien hallitsema kaupunki Keski-Lännessä. Linnoitusten ulkopuolella verenhimoinen luonto on vallannut omansa. Ihmisasutukselle elintärkeät hyödykkeet kulkevat karavaaneissa, joita suojellaan raskaalla aseistuksella. En voi välttyä ajatusleikiltä, kuinka herkullisen televisiosarjan näihin puitteisiin saisi sijoitettua.

Croninin kerronta on erittäin viihdyttävää, hetkittäisiä suvantokohtia lukuun ottamatta.

Kirjailijan tarkoituksena on eittämättä ollut syventää ja inhimillistää tarinan päähenkilöitä kuvaamalla hyvin arkisia ja vähäpätöisiäkin asioita antaumuksella, mutta kutkuttavan juonen edistymistä odotellessa päähenkilöiden kuulumisien lukeminen on kuin tanssisi tulisilla hiilillä.

Linnake jää osittain vaille päätöstä ja petaa tietä trilogian päätökselle. Toivottavasti sitä ei tarvitse odottaa taas kolmea vuotta. Ensimmäinen siirtokunta ja Linnake ovat modernin katastrofifantasian parhaimmistoa, jotka ovat jääneet pystyyn vähäpätöisempien tekeleiden sortuessa omaan hölmöyteensä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.