Jyrki Vainonen - Tornit

JYRKI VAINONEN
Tornit
Tammi 2009, 239 s.
Jyrki Vainosen (s.1963) esikoiskirjan ilmestymisestä on kymmenen vuotta. Seitsemännessä teoksessa Tornit kirjallisuuden perimä, myytit ja unet kohtaavat jälleen huikeasti.

Romaanin linnuissa ja kaloissa on kalevalainen kajastus, mutta uniikki muoto. Alitajunnan vettyvästä pohjasta nousee hissi- ja lintutorneja, unille ominaisia korkeita paikkoja, joissa piilee aina vaara pudota tai jäädä loukkuun.

Äiti on palasina virrassa - käänteisesti vaikkapa Kalevalan tarinalle. Ja paikoista, jonne tulva päähenkilön lautan kulloinkin kuljettaa, tämä tavallaan kokoaa äidin ruumiin irroneita osia, eli menneisyytensä muistilta kätkeytyneitä johtoaiheita.

Seikkailuissaan amorien saarelle ja kalevalaisissa viitteissä Henrik on siten kuin muodonmuutoksen kokeva Lemminkäinen.

Hekumalliset amorit, mies- ja naispuoleiset ihmiskasvit, sisältävät kerronnassa myös kriittisiä sävyjä. Kasvattamoiden kautta viimeistämöissä muokatutuilla ja lopulta torneista petolintujen raadeltavaksi viskatuilla amoreilla on kasvojen tilalla eloton naamio.

Tuttujen mielikuvien uusiokäyttö tarjoaa mahdollisuuden sekä eläytymiseen että asennoitumiseen. Pornografisen aistillinen kuvasto on karnevalistista utopiaa ja samalla sen kääntöpuoli. Amoreita ovat lajeina edeltäneet romantikot, joita ei tarinan kuvaamassa maailmassa enää ole. Wo:n akatemiassa kuitenkin on edelleen tärkeää "huolehtia siitä, että ihmisyyttä olisi mahdoton kitkeä".

Vainosen teksti pilkahtelee paikoin satiirisesti, mutta vahvimmin se muodostuu pojan kasvutarinaksi seksuaalisuuteen ja naisen kohtaamiseen.

Kaikki tasot ovat ihmisessä läsnä kaiken aikaa, mutta tarinassa kehitys on kuvattu henkilön fantastisena matkana Barnrenin ja Fallean läpi Wo:hon, jotka tarinassa ovat paikkoja ilman tarkkaa sijaintia: "Ehkä olet paikassa joka on lähellä ja kaukana, tuttu ja vieras samanaikaisesti. Paikassa, joka on melkein kuin."

Tornit vaikuttaa kirjoittautuneen intuition varmalla voimalla. Nerokas fantasia puhuttelee ja lumoaa.

REIJA PALTTALA