Jyväskylä Sinfonia laittoi kesähelteillä tonttulakit päähän, kun Sydämeni joulua äänitettiin – Waltteri Torikan kanssa tehty levy singahti listaykköseksi

Jyväskylä Sinfonian toimistolla muistellaan huvittuneesti helteisen elokuun kahta päivää, kun Laukaan kirkossa äänitettiin levyä Sydämeni joulu.

– Nauhoituksen alkaessa minua jännitti, miten joululevyyn saadaan kesällä tunnelmaa. Pari minuuttia kun oli soitettu, oli täysi pöhinä päällä, orkesterin konserttimestari ja ykkösviulisti Harri Forstén kuvailee.

Liekö oma apunsa ollut tonttulakeista, jotka oli tuotu soittajille fiilistä luomaan.

Baritoni Waltteri Torikan kanssa tehty levy sisältää pääosin joulun klassikoita uusin sovituksin sekä kaksi uutta kappaletta. Äänite jatkaa Jyväskylä Sinfonian menestyksekästä levytyshistoriaa uudella meriitillä: Sydämeni joulu nousi suoraan Suomen levymyyntilistan ykköseksi.

Sinfoniaorkestereille tällainen sijoitus on ainakin poikkeuksellinen, ellei peräti ensimmäinen laatuaan.

Levy on kerännyt kriitikoilta neljää ja viittä tähteä, ja viime keskiviikon molemmat Waltterin joulu -konsertit Taulumäen kirkossa olivat loppuunmyytyjä.

– Uuden levyn menestyminen jännittää aina, mutta sellainen tunnelma äänitysten jälkeen oli, että tämä voi olla oiva joululevy, ylikapellimestari Ville Matvejeff virnistää.

Waltteri Torikka kiertää parhaillaan Suomea Sydämeni joulu -kiertueella neljän muusikkonsa kanssa. Helsinkiin tarvittiin lisäkonsertti suuren kysynnän vuoksi.

Levyt lisäävät tunnettavuutta ja tuovat keikkoja

Jyväskylä Sinfonian levytyshistoriasta löytyy peräti 40 äänitettä, valtaosa 1990-luvulla ja sen jälkeen ilmestyneitä. Määrä on todennäköisesti Suomen kärkipäätä orkesterin kokoluokassa.

Torikan kanssa Sinfonia on nyt tehnyt kolme levyä komealla menestyksellä: Sydän (2015) myi platinaa ja Rakkaus (2016) kultaa.

Orkesterin tähän mennessä myydyin levy lienee vuodelta 1998, jolloin sopraano Karita Mattilan kanssa äänitettiin Lasse Mårtensonin musiikkia sisältävä Lauluja merelle. Sitä on myyty lähes 80 000 kappaletta.

Vaikka menestyksiä on ollut, rahasampoja eivät levytykset ole.

– Ne ajat ovat ohi. Levyjä tehdään tunnettavuuden lisäämiseksi ja taiteen ilosanoman välittämiseksi, Matvejeff luonnehtii.

Levytyksillä halutaan tallentaa yleisöä varten hienoa, myös paikallisesti tehtyä musiikkia, esimerkiksi Pekka Kostiaisen maailmallakin tunnettuja sävellyksiä. Levyt tuovat myös lisää keikkoja ja kuulijoita, vs. intendentti Nikke Isomöttönen tiivistää.

– Kiertueilla päästään hyviin akustisiin saleihin, mikä mahdollistaa orkesterin soundin kehittymisen. Intensiiviset työjaksot levytysten aikana nostattavat myös soittajien yhteishenkeä. Joululevyn äänityksessä oli hirveän ilahduttavaa huomata, miten hyvin orkesteri mukautui eri tyylilajeihin, Harri Forstén kertoo.

Oma musiikkisali helpottaisi levyntekoakin

Jyväskylä Sinfonia on äänittänyt Laukaan kirkossa useita levyjä.

– Laukaassa on hyvä akustiikka ja musiikkiin saadaan kaunis sointi. Myös sijainti on läheinen ja kirkon koko orkesterille sopiva, Ville Matvejeff ja Harri Forstén sanovat.

Muuallakin Sinfonia on levyttänyt. Paikka on ”aina haaste”, sillä tilalta vaaditaan sopivan akustiikan lisäksi vapaata äänitysaikaa ja riittävää lämpötilaa. Esimerkiksi Laukaassa ei voida äänittää ensi alkuvuoden levyä keskitalven lämpöolosuhteiden vuoksi. Laukaan sijaan äänitys tehdään Mikkelissä.

Tärkeää levytyksissä on tietysti myös, että ympäristö on hiljainen.

Laukaassa alkoi kerran juuri äänityksen aikaan kirkon yllä pörrätä siviililentokone.

– Orkesterista soitettiin Tikkakoskelle lennonjohtoon, ja kone lähti muualle, Nikke Isomöttönen kertoo.

Jyväskylän Taulumäen kirkko taas on todettu vaikeaksi paikaksi levyntekoon juuri liikenteen melun vuoksi.

– Kerran Taulumäellä äänitettäessä liikenne jouduttiin katkaisemaan tiellä. Levylle pitää päätyä vain se mitä soitetaan, ja silloin ei ole hyvä, jos rekka pöhöttää kirkon ohi.

Nykyiset levytysolosuhteet aiheuttavat orkesterille ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

– Oma musiikkisali ratkaisisi monta ongelmaa. Silloin voisi harjoitella, konsertoida ja äänittää "kotona", Isomöttönen sanoo.

Ensi vuonna kaksi äänitettä

Millä reseptillä syntyy hyvä levy? Siihen tarvitaan ammattitaitoinen orkesteri, solisti, äänitys ja tuotanto sekä hyvä äänityspaikka. Ja myös osuva kappalevalinta tyylikkäin sovituksin.

– Joululevyssä laulujen skaala oli sellainen, että menestyksen siemen oli kylvetty. Simppeliä perinteistä, kuten Varpunen jouluaamuna hyvän sovituksen kanssa ja siitä aina jenkkityyliseen Hollywood-soundiin, Forstén listaa.

– Vaikka mentäisiin perusgen­restä eli klassisesta musiikista viihteeseen, levyt tehdään samalla tinkimättömyydellä, Isomöttönen sanoo.

Ensi vuonna Sinfonia äänittää kaksi levyä. Vielä julkistamaton ensimmäinen levy äänitetään alkuvuonna, ja toinen Pekka Kostiaisen pääsiäisoratorion Triduum Paschalen esityksessä Mikkelin kaupunginorkesterin ja Musica-kuoron kanssa. Molemmat levyt nauhoitetaan Mikkelissä Mikaelin kirkossa. Levyt ilmestyvät todennäköisesti vuonna 2020.

Tuleeko Waltteri Torikan kanssa jatkoa?

– Katsotaan, Matvejeff hymyilee.

Mitä musiikkia miehet itse kuuntelevat tänä jouluna?

– Ajattelin korkata uuden levyn. Että mitä on tullut tehtyä, Harri Forstén nauraa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .