Jyväskylän yliopistossa tehdään uraauurtavaa musiikkiterapian tutkimusta – muuntunut tietoisuus apuna terapiassa

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että Jyväskylän yliopisto on yksi maailman johtavia musiikkiterapian tutkimuksen laitoksia. Esimerkiksi vuoden 2011 tutkimus improvisaatiopohjaisen musiikkiterapian vaikutuksista masennuksen hoidossa oli julkaisuhetkellään maailman laajin.

Musiikkiterapian professorin Jaakko Erkkilän mukaan tutkimus osoitti, että tämän tyyppinen musiikkiterapian muoto on varsin tehokas.

Parasta aikaa käynnissä olevassa uudessa tutkimuksessa selvitetään syvemmin puolestaan sitä, miksi tällainen hoito toimii. No Pain, No Gain -nimeä kantava tutkimushanke on Suomen Akatemian rahoittama, ja sen on määrä valmistua vuonna 2020.

Viime lauantaina tarkastettu Olivier Brabantin väitöskirjatutkimus on osa tätä hanketta. Brabant tutki työssään, kuinka muuntunutta tietoisuuden tilaa ja tietynlaista hengitystä voidaan hyödyntää musiikkiterapiassa.

Tulokset olivat lupaavia: hengitysharjoituksen liittäminen musiikkiterapiaistuntoon näyttäisi lisäävän terapiasta saatavia hyötyjä ja tukevan terapiassa luontaisesti esiin nousevia emotionaalisia prosesseja.

Kiinnostus tutkia nimenomaan muuntunutta tietoisuuden tilaa osana terapiaa kumpusi havainnoista, joita Brabant oli tehnyt itämaisista kulttuureista.

– Olen kiinnostunut länsimaiden ulkopuolisista kulttuuriperinteistä, ja yritän löytää sieltä asioita, jotka voisi ottaa käyttöön täällä meillä, Brabant sanoo.

– Huomasin, että tietyissä maissa muuntunut tietoisuuden tila on hyvin olennainen osa terapiahoitoa. Ajattelin, että siihen on varmasti oltava jokin syy, ja halusin lähteä selvittämään, voisiko jotain samankaltaista tehdä täällä lännessäkin.

Muuntunut tietoisuuden tila voidaan saavuttaa monilla tavoilla, mutta Brabant halusi tutkia sellaista keinoa, joka sopii länsimaiseen kulttuuriin ja joka on esimerkiksi linjassa lainsäädännön kanssa.

Hän päätyi tiettyyn hengitystekniikkaan, jota tunnetaan nimellä resonanssitaajuus-hengitys. Menetelmää on aiemmin käytetty esimerkiksi astman, lihassäryn ja masennuksen hoidossa. Sitä ei ole kuitenkaan juuri yhdistetty muihin terapiamuotoihin.

Tutkimuksessaan Brabant liitti tämän hengitystekniikan kolmen eri ihmisen musiikkiterapiaan. He aloittivat joka toisen istunnon kymmenen minuuttia kestävällä hengitysharjoituksella.

– Vaikuttaisi siltä, että tämän hengityksen lisääminen terapiaan nostaa ihmisessä hankalia tunneasioita pintaan tai sitten se voi rauhoittaa. Vaikutus riippuu täysin henkilöstä ja hänen senhetkisestä elämäntilanteestaan, Brabant kertoo.

Seuraavaksi tätä menetelmää ja sen lopullisia vaikutuksia terapian tuloksiin tutkitaan laajemmalla otannalla osana No Pain, No Gain -hanketta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .