Jyväskylässä laulaa Kurt Cobain – Grunge-näytelmä kertoo 1990-lukulaisesta ankeudesta, kasvamisesta ja Nirvana-yhtyeen voimaannuttavasta vaikutuksesta

Jyväskylän Kansannäyttämö tuo lauantaina ensi-iltaan Kaisa Mattilan kirjoittaman ja ohjaaman näytelmän Grunge. Kansannäyttämö on viime vuosina esittänyt kantaesityksiä kantaesityksien perään, ja Grunge jatkaa sarjaa.

Grunge-näytelmän läpileikkaavin tekijä on Nirvana-yhtye ja sen musiikki. Tapahtumapaikkoja ovat Nurmijärven lisäksi Nirvana-keulakuva Kurt Cobainin kasvupaikkakunta Aberdeen sekä New York, jossa seurataan Nirvanan loppuaikojen MTV Unplugged -konserttia.

Livenä kuullaan Nirvanan, Green Dayn, Pink Floydin ja Lynyrd Skynyrdin kappaleita. Niitä esittää kaksi bändiä: "oikea" Nirvana Yhdysvalloissa ja nurmijärveläinen Nirvana-covereita soittava yhtye.

Kaisa Mattila on opiskellut ja työskennellyt puolenkymmentä viime vuotta Helsingissä ja Tampereella. Jyväskylän harrastajateatteripiireissä hän oli aktiivisesti mukana vuosituhannen alussa.

Lapsuutensa Mattila on viettänyt Nurmijärvellä. Miten paljon Grungessa on omaelämäkerrallisia aineksia?

– Grungessa on hahmoja ja tapahtumia, joilla on esikuvia todellisuudessa, mutta fiktiosta tässä on kyse, Mattila sanoo.

Näytelmän päähenkilöt ovat nurmijärveläisystävykset Elina ja Ilpo. Kaisa Mattilan toinen etunimi on muuten Elina.

– Mutta päähenkilön nimesin kyllä isoäitini mukaan, kunnianosoituksena hänelle. Ilpo-niminen, nuorena kuollut henkilö on puolestaan ollut todellisuudessakin olemassa.

Myös näytelmän "nurmijärveläisellä Nirvanalla" on esikuva todellisuudessa.

– Seurasin hieman kauempaa Nirvanan biisejä soittavan bändin toimintaa. Katsoin niitä tyyppejä, ja ajattelin, että nuo ovat saaneet jonkun voiman jostain, ne ovat muuttuneet, Mattila kertoo.

Nirvana-yhtyeellä oli laajasti voimaannuttava vaikutus paitsi Nurmijärvellä myös maailmanlaajuisesti. Se tarjosi samaistumiskohdan hirmuiselle joukolle nuoria ihmisiä, jotka kokivat itsensä epätäydellisiksi, ulkopuolisiksi ja valmiisiin malleihin sopimattomiksi.

– Viesti oli, että ei tarvinnut olla täydellinen vaan sai olla oma itsensä, vaikka olisikin epäsosiaalinen ja viihtyisi enemmän varjoissa. Ei tarvinnut osata täysin kaikkia asioita koulussa, harrastuksissa tai sosiaalisissa kuvioissa. Pystyi olemaan vähän vähemmän ja silti hyvä. Se toi voimaa omana itsenä olemiseen, kun kiinnosti kuitenkin vähän eri asiat kuin ikätovereita keskimäärin, Mattila sanoo.

Mikä kiinnosti 14-vuotiaita tyttöjä Nurmijärvellä 1990-luvun puolivälissä "keskimäärin"?

– Pianonsoitto, televisio ja hevoset.

Kaisa Mattila on syntynyt vuonna 1982. Nirvanan ensimmäinen albumi Bleach julkaistiin vuonna 1989.

– Tuolloin kuuntelin vielä Rölliä.

Nirvanan tarina päättyi vuonna 1994, kun yhtyeen keulakuva Kurt Cobain teki itsemurhan. Tuosta asiasta Mattilalla on "jonkinlainen tv-muisto", mutta henkilökohtaisen merkityksen yhtye sai vasta muutamia vuosia myöhemmin yläasteiässä.

– Nirvana oli tarpeeksi kovaäänistä musiikkia kuvastamaan kasvamisen rankkuutta. Siinä oli tarpeeksi voimaa vastaamaan niihin tunteisiin, joita siihen aikaan koki.

1990-luvun Nurmijärveä ja Yhdysvaltojen Aberdeenia yhdistävät Mattilan mukaan, näytelmässä ja todellisuudessa, "ankeus ja tyhjyys".

– Ei ollut juuri harrastusmahdollisuuksia. Jos halusi jotain, oli otettava se itseään eniten muistuttava tyyppi naapuritalosta ja luotava sen kanssa sitä elämää. Aberdeenissa roolimalleiksi oli tarjolla vain punaniskoja, Nurmijärvellä pyhäkoulu ja Jeesus. Sitten tuli Music Television (MTV), ja toi uuden mahdollisen samaistumisen kohteen, Aberdeenissa kasvaneen Kurt Cobainin, Mattila sanoo.

Myöhemmin grunge, kuten aiemmin vaikkapa hippiliike ja punk, kaupallistuivat. Tämä otti puritaaneja päästä, mutta kaupallisuudella oli Mattilan mukaan hyvätkin puolensa.

– Olen itse tosi onnellinen siitä MTV-kaupallisuudesta, sillä ilman sitä Nirvana ei koskaan olisi tullut tunnetuksi Nurmijärvellä. Grunge-porukat olivat toki kaupallisuudesta kauhuissaan, mutta Kurt Cobain ei. Hän oli hakenut päämäärätietoisesti menestystä ja suosiota, koettanut myydä asiaansa. Tätähän ei moni välttämättä tiedäkään.

Sitten tuli menestystä.

– Ja Cobain kyllästyi muutamassa vuodessa. Hän ei kestänyt esimerkiksi jättiläiskeikkoja, joissa "tyhmät lapset" lauloivat hänen biisejään ulkoa, Cobainin mukaan ymmärtämättä, mistä niissä oikeastaan on kyse.

Parhaillaan Mattila kirjoittaa uutta näytelmää, jonka innoittaja on "toinen herkkä ihminen", Rauli "Badding" Somerjoki.

Somerolta kotoisin olevaan Baddingiin Mattilan liittää muun muassa maantiede.

– Minulla on sukutaustaa Somerolla, ja saimme sieltä sisarusten kanssa ennakkoperintönä maatilan. Siellä olen viettänyt paljon aikaa, kuunnellut Baddingia, keitellyt kahvia ja lukenut kirjoja.

Kansannäyttämön Grungen ensi-ilta on lauantaina 10. marraskuuta Teatteri Miilussa (Sammonkatu). Elinaa näyttelee Pauliina Jokinen, Ilpoa Janne Knuutila ja Kurt Cobainia Jussa Palve.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .