Kömin teatteri: Minne tuuli kylän kuljettaa

Esitys 1.7.2015

Latonäyttämöllä maaseutukoneiden museon lähellä kesäteatterilla on kuvaava miljöö. Nelostien liikenne vyöryy näkösällä. Itse esityspaikka on rakennuksineen kuin vuosisatojen takainen.

Taloja ympäröivät männyt, haavat ja koivut, joista yhden erikoisuutta minulle esitellään: ”Katsohan, ylivoimaisen suuret lehdet!” Ne jo putoilevat. Kellastuneet maamerkit aavistavat syksyn saapuvan liian pian. Puu on kuin tarussa valtias.

Itse näytelmä taas kuuluu kesän pienimuotoisimpaan realismiin. Kahville kehotetaan puolen tunnin kuluttua, eikä toinen jakso kestä pitempään.

Otsikko ja alkuasetelma uuden tien ja marketin uhkaaman kyläkaupan kohtaloa käsiteltäessä huomioivat kerronta-aikaa iskelmien kautta. Ensiksi havaitaan, että Ahti, vauhko talonmies (Matti Turpeinen), on niin hulluna Katri Helenaan, että antaa narrata itseään: laulajatar kuulemma on tulossa kylälle.

Levyn Ahti saa, mutta sitten Katri unohtuu. Sen sijaan esitellään lauluin ja henkilökuvin 60-luvun tilannetta; kyläkaupan katoamisuhkaa ja suunniteltavan marketin ylivoimaa (ja häviötä!). Ahti rakastaa Ruotsista tullutta Fridaa (Ansa Hytönen), jolle osaa hokea vain ”jaa, jaa, jaa”. Frida tukee siskoaan Elsaa, kyläkauppiasta (Tanja Lahti), joka jo aikoo tukalassa asemassa luovuttaa.

Näytelmän ainekset muistuttavat samojen kirjoittajien Kuorevedellä menevää Varokaa mummo tulee -esitystä, joka on vauhdikkaampi, rooleilta kiintoisampi ja tietysti pitempi.

Kömissä kahdelta katsomosivulta kuin puoliareenalla katsottava näytäntö liikkuu Sari Anrian ohjauksessa pienellä alalla ja vailla juonen ja esittämisen kohokohtia. Kokonaisemman vaikutuksen hyväksi olisi kohtauksiin voitu yliheittojen uhalla panostaa tunteita ja energiaa, lisäpuhtia. Niin että maalaistyyneyttä murtavat rypyt ja esimerkiksi toistoilla leikkivän tekstin hupi vaikuttaisivat elämältä ja tulkintana; etenkin kohdissa joissa kuherrellaan, nujakoidaan tai ollaan kyläläisittäin kuin saman kaupan hiili, puhallus ja tulinen pelastus.

Näyttelijät ovat eri-ikäisiä. Markettimies (Pertti Hujanen) ja posteljooni (Anja Tossavainen) erottuvat Turpeisen talonmiehen ohella piirteiltään ehkä eniten, mutta eivät suoranaisesti edukseen, sillä ryhmän jälki on ylipäätään tasainen.

Katri Helena on sittenkin kuin mukana – Katri Hämäläisen laulussa. Kauniisti laulaa myös Päivi Leppänen. Kylän tytöt, Katrin lisäksi Annika Valkoniemi ja Sanni Kalliokoski tuulettavat Kömin teatterille tulevaisuutta.

Rooleissa mm.: Matti Turpeinen, Ansa Hytönen, Tanja Lahti, Pertti Hujanen ja Anja Tossavainen. Ohjaus: Sari Anria. Käsikirjoitus Rami Malmi ja Ilkka Saarijärvi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.