Kaija Koo: Kuka sen opettaa (Warner)

Kaija Koon kahdestoista studioalbumi lyö eetteriin jämäkkää aikuisdiskoa: basso pumisee ja taustat tukevat möyheästi. Aikuispop tekee tuloaan ja tähän saumaan ihmissuhderuotija Kaija Koo istuu mitä parhaiten. Artistiin on löytynyt särmää ja suunta on selkeästi ylöspäin korkeine korkoineen. Kaija Koon persoonallinen ydin on säilynyt, samoin aikuisen naisen elämään liittyvä tematiikka, pyörät ovat vain lähteneet pyörimään eteenpäin.

Kaija Koon uusi nousu alkoi kolme vuotta sitten Irti-albumilla ja Vapaa-kappaleella. Naisten vapautusputki jatkui Kaunis, rietas ja onnellinen -hokemalla kaksi vuotta sitten. Uutukaisen hitiksi nousee niin ikään eroa ruotiva nimibiisi Kuka sen opettaa. Edellisiin levyihin ja etenkin vanhempiin verrattuna, voi sanoa Kaija Koon aina vain muuttuvan edukseen. Tulkintaan on tullut rauhallisuutta ja läsnäoloa, kappaleet kaikkinensa ovat viimeistellympiä ja raikkaita.

Levy on hyvällä maulla tehty. Varhaisissa menestyslevyissä kuultu runsas sanahelinä on poissa. Pöytä on putsattu ja esiin astuu kappaleittensa takana seisova laulaja. Levyn parhaimmistoa on säröinen ja sähköinen, Paula Vesalan sanoittama Surulapsi. Vesala säväyttää usein ilmeikkäillä sanoituksillaan ja ne taipuvat hyvin Kaija Koon tuotantoon. Vesalan kynästä on myös nimikappale, jonka artisti tulkitsee kuin itsensä kirjoittamana.

Laulu on miksattu hyvin irti taustasta, jossa synteettinen äänimassa kuljettaa biisejä mukanaan. Tuotannosta, äänityksestä ja soitto-osuuksista on vastannut tiukka tiimi. Jukka Immonen, Hannu Korkeamäki ja Antti Riihimäki ovat saaneet tasapainoisen kokonaisuuden soimaan jykevästi. Arto Tuunelan ja Liisa Pykärin yhteistyössä tekemä Ajoin koko yön -biisi rullaa kaasu pohjassa. Samalta kaksikolta on syntynyt myös yksinäisen illan kaipaava hidas laulu Silmät kiinni.

Herkissä Sydän vähän kallellaan ja Kaksi lastua vain -lauluissa on uutta pehmeyttä, jota kaipaisi lisääkin. Kaija Koolle tyypillinen nenään laulaminen on vähentynyt. Parasta on ääneen tullut tietty keveys, vaikka kuinka rankoista aiheista laulettaisiinkin. Energia tarttuu kuulijaankin.

Uusimmat

Kulttuuri

Ooppera-arvio: Jyväskylän Suomalaisen Musiikkikampuksen The Old Maid and the Thief on toimivaa näyttämöhuumoria

Kolumni: Halssilan kirjasto on temppeli, joka hohtaa sivistyksen valoa talvipimeään – Käy vaikka katsomassa: sille eivät Oodi tai Jyväskylän pääkirjasto pärjää

Jyväskyläläinen Siperian Nuorisoteatteri vei Keski-Suomen Teatteriaalto-kiertopalkinnon

Konserttiarvio: Maija Vilkkumaan valovoimainen olemus hurmasi Tanssisali Lutakossa - yleisö lauloi mukana jopa lujempaa kuin artisti

Teatteriarvio: Ad Astran skottidraama koskettaa, mutta pysähtelee monologeihin

Raivoavaa Hitleriä esittänyt näyttelijä Bruno Ganz on kuollut

Tännekö suomalaiset jonottavat seuraavaksi? Amos Rexin uutta näyttelyä ja edellistä vetonaulaa yhdistää vain yksi asia

Jyväskyläläinen Laura, 26, pelkäsi henkensä edestä, kun kaksi konetta väisti toisiaan – lentoemännän työ sai jäädä, mutta 18 vuotta myöhemmin syntyi kirja

Levyarvio: Ville Valo & Agents kantaa Rauli Badding Somerjokea reppuselässä ja kompastelee matkalla

Levyarvio: Beirut haki inspiraatiota Italiasta ja sai aikaan hienoja, mutta myös irrallisia hetkiä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.