Kaija Koo: Kuka sen opettaa (Warner)

Kaija Koon kahdestoista studioalbumi lyö eetteriin jämäkkää aikuisdiskoa: basso pumisee ja taustat tukevat möyheästi. Aikuispop tekee tuloaan ja tähän saumaan ihmissuhderuotija Kaija Koo istuu mitä parhaiten. Artistiin on löytynyt särmää ja suunta on selkeästi ylöspäin korkeine korkoineen. Kaija Koon persoonallinen ydin on säilynyt, samoin aikuisen naisen elämään liittyvä tematiikka, pyörät ovat vain lähteneet pyörimään eteenpäin.

Kaija Koon uusi nousu alkoi kolme vuotta sitten Irti-albumilla ja Vapaa-kappaleella. Naisten vapautusputki jatkui Kaunis, rietas ja onnellinen -hokemalla kaksi vuotta sitten. Uutukaisen hitiksi nousee niin ikään eroa ruotiva nimibiisi Kuka sen opettaa. Edellisiin levyihin ja etenkin vanhempiin verrattuna, voi sanoa Kaija Koon aina vain muuttuvan edukseen. Tulkintaan on tullut rauhallisuutta ja läsnäoloa, kappaleet kaikkinensa ovat viimeistellympiä ja raikkaita.

Levy on hyvällä maulla tehty. Varhaisissa menestyslevyissä kuultu runsas sanahelinä on poissa. Pöytä on putsattu ja esiin astuu kappaleittensa takana seisova laulaja. Levyn parhaimmistoa on säröinen ja sähköinen, Paula Vesalan sanoittama Surulapsi. Vesala säväyttää usein ilmeikkäillä sanoituksillaan ja ne taipuvat hyvin Kaija Koon tuotantoon. Vesalan kynästä on myös nimikappale, jonka artisti tulkitsee kuin itsensä kirjoittamana.

Laulu on miksattu hyvin irti taustasta, jossa synteettinen äänimassa kuljettaa biisejä mukanaan. Tuotannosta, äänityksestä ja soitto-osuuksista on vastannut tiukka tiimi. Jukka Immonen, Hannu Korkeamäki ja Antti Riihimäki ovat saaneet tasapainoisen kokonaisuuden soimaan jykevästi. Arto Tuunelan ja Liisa Pykärin yhteistyössä tekemä Ajoin koko yön -biisi rullaa kaasu pohjassa. Samalta kaksikolta on syntynyt myös yksinäisen illan kaipaava hidas laulu Silmät kiinni.

Herkissä Sydän vähän kallellaan ja Kaksi lastua vain -lauluissa on uutta pehmeyttä, jota kaipaisi lisääkin. Kaija Koolle tyypillinen nenään laulaminen on vähentynyt. Parasta on ääneen tullut tietty keveys, vaikka kuinka rankoista aiheista laulettaisiinkin. Energia tarttuu kuulijaankin.