Kalevalan sarjakuvasovitus sekoittaa fantasiaa ja kauhua – "Populaarikulttuuri voisi ammentaa suomalaisesta kansanperinteestä enemmän"

Sarjakuvataiteilija Sami Makkonen uskoo, että populaarikulttuuri voisi ammentaa suomalaisesta kansanperinteestä enemmän. Hän itse on näyttänyt mallia sovittamalla Kalevalan pitkäksi sarjakuvaromaaniksi.

Idea syntyi taiteilijan nuoruusvuosina 1990-luvulla. Silloin hän teki Savonlinnan taidelukioon lopputyönä viisisivuisen Kalevala-sarjakuvan.

–  Se jäi jo silloin kummittelemaan, että tässä olisi aineksia pitkään tarinaan.

Unelmaprojekti näkee päivänvalon lopulta tänä vuonna. Teoksen ensimmäinen osa ilmestyy Otavalta Kalevalan päivänä, jälkimmäinen puolikas ensi vuonna samaan aikaan. Yhteensä niillä on mittaa noin 300 sivua.

"Moni nuori tuskin lukee eeposta suoraan runomuodossa"

Kalevala-sarjakuva keskittyy kansalliseepoksen tapahtumiin runomittaisen kieliasun takana. Tapahtumat sisältävät värikkäitä fantasia-, toiminta- ja kauhuaineksia, joiden Makkonen uskoo kiinnostavan varsinkin nuoria.

–  Kovin moni nuori tuskin lähtee lukemaan eeposta suoraan runomuodossa. Tuntuma on, että harva on lukenut Kalevalaa muuta kuin koulussa väkipakolla.

Teoksen on tarkoitus tarjota uusia näkökulmia myös varttuneille lukijoille. Ymmärtääkseen Kalevalan tapahtumia paremmin taiteilija perehtyi suomalaiseen ja saamelaiseen mytologiaan.

Hahmojen puhe on käännetty ytimekkäästi nykysuomelle. Loitsunsa he tosin lausuvat kalevalamitassa ja vanhoilla fraktuurakirjasimilla painettuna.

–  Loitsujen maagisuus tulee vanhan kielen mukana, Makkonen perustelee.

Kunnianosoituksia Gallen-Kallelalle

Sarjakuvasovitus sisältää kunnianosoituksia Kalevalan aiemmille kuvittajille. Esimerkiksi Väinämöinen ja Ilmarinen ovat saaneet mallia Akseli Gallen-Kallelan maalauksista.

Sen sijaan merihirviö Iku-Turson ja Tuonelan valtiattaren taiteilija mainitsee hahmoina, joita hän joutui ja pääsi luonnostelemaan alusta asti. Kalevalasta löytyi paljon tapahtumia, joita kuvataiteilijat eivät ole aiemmin esittäneet.

–  Yleensä taiteilijat pitäytyvät peruskohtauksissa, kuten Sammon ryöstössä ja Ainon kuolemassa.

Makkonen laati kirjansa lähes valmiiksi ennen kuin otti yhteyttä kustantajaan. Hän työsti teosta muiden projektien ohessa lähes kaksi vuotta, kunnes oli tyytyväinen lopputulokseen.

–  Sain hinkata työtä niin pitkään kuin halusin. Jos olisin tehnyt sopimuksen jo aiemmin, sille olisi tullut heti deadline.

Taiteilija jatkaa kansanperinteen kuvittamista

Makkonen on Suomessa melko tuntematon nimi, jonka sarjakuvia on julkaistu varsinkin Yhdysvalloissa. Niitä ovat muun muassa nuorille suunnattu fantasiasarja Hatter M ja zombie-aiheinen kauhusarja Deadworld.

Hän toivoo, että myös Kalevala kiinnostaa yhdysvaltalaisia kustantamoita. Ruotsalainen agentuuri kauppaa paraikaa käännöksiä ulkomaille.

Vaikka Makkonen aikoo yhä tehdä toimeksiantoja Yhdysvaltoihin, myös hänen seuraava oma työnsä ammentaa suomalaisesta kansanperinteestä.

–  Materiaalia löytyy valtavasti kummitustarinoista alkaen. En siis kovin kauas tästä aiheesta ponkaise.

Korjattu: Makkosen etunimi on Sami, ei Pasi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.