Kalle Kinnunen: Big Game: Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen

Big Game: Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen

Vapaa toimittaja ja tunnettu elokuvien ystävä Kalle Kinnunen on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan, jolla on hämäävä nimi. Big Game: Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen ei nimittäin ole making of -teos Jalmari Helanderin ohjaamasta toimintajännäristä Big Game. Eikä kirja kerro siitäkään, miten Suomessa tehdään nykyään samanlaisia elokuvia kuin Hollywoodissa, koska eihän meillä sellaisia tehdä.

Sen sijaan kirja kertoo suomalaisen elokuvan kansainvälistymisestä ja varsinkin genre-elokuvien yleistymisestä. Kehitys alkoi Renny Harlinin ja Markus Selinin toimintaleffasta Jäätävä polte (1986), joka haukuttiin lyttyyn ja jonka tekijät haukuttiin lyttyyn myös. Jalmari Helander ihaili Harlinia yli kaiken ja halusi tehdä samanlaisia elokuvia.

Big Game: Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen onkin juuri Helanderin tarina. Kun mies ei päässyt elokuvakouluun, hän päätyi mainosalalle. Missään vaiheessa lahjakas ja sinnikäs, mutta vaitelias ja paniikkihäiriöistä kärsinyt Helander ei luopunut unelmastaan.

Helanderin läpimurtoelokuva Rare Exports (2010) saa kirjassa huomiota yhtä paljon kuin Big Game. Näyttävä Rare Exports sisältää runsaasti epäsuomalaisia aineksia: kauhua, fantasiaa ja mustaa komediaa. Elokuva menestyi hyvin varsinkin Suomessa, se huomattiin myös ulkomailla ja kriitikotkin enimmäkseen tykkäsivät.

Mikäli Helanderin unelma olisi vain Hollywood, se olisi jo toteutunut. Miehelle on tarjottu lukuisia (huonolaatuisia) käsikirjoituksia, joita olisi jopa saanut muokata oman mielen mukaan. Helander kuitenkin haluaa tehdä omia elokuviaan omilla ehdoillaan tutun tekijätiimin kanssa.

Parhaimmillaan vetävästi kirjoitettu teos on kertoessaan, miten elokuvabisnes toimii. Suurin osa työstä tehdään ennen kuvausten alkamista, ja yleensä kyse on rahasta. Glamour on hommasta kaukana.

Käsikirjoittaja William Goldmanin elokuvabisnestä koskeva kuuluisa sitaatti osoittautuu todeksi monta kertaa: "Kukaan ei tiedä mistään mitään." Joten on parempi uskoa vain itseensä ja omaan näkemykseensä.