Kamarikuoro Cantinovum 25-vuotisjuhlakonsertti Joht. Rita Varonen Hannikaissalissa 8.11.2014

Harvassa ovat Suomenniemellä kuorot, jotka kykenevät yhtä kirkkaaseen sointiin kuin Jyväskylän oma, neljännesvuosisadan taivaltaan juhlinut Cantinovum. Vaikka laulajat vaihtuvat, saa kuoron johtaja ja Jamkin kuoronjohdon lehtori Rita Varonen laulajistaan irti linjakkaan ja vuodesta toiseen samansävyisenä kajahtavan soinnin.

Varosen suora, vibratoton lauluihanne tuo haastavatkin harmoniat esille ryhdikkäästi ja varmasti. Hiottu vire ja Hannikaissalin sointi auttoivat myös kuoron bassoja, jotka harvalukuisuudestaan huolimatta lauloivat tukevan pohjan koko kuoron soida.

Yhdeksi konsertin teemoista välittyi katsaus suomalaisen kuoromusiikin historiaan ja Cantinovumin asemaan jatkumossa: Palmgrenista ja Sibeliuksesta edettiin harmonialtaan ja rytmiltään modernimpaan musiikkiin sekä varsin Cantinovumia varten tilattuihin teoksiin. Kantaesityksensä sai Jussi Chydeniuksen sävellys Shakespearen tekstiin Fear no more.

Erityismaininnan ennakkoluulottomasta ohjelmavalinnasta ansaitsee vuosi sitten edesmenneen britti John Tavenerin Song for Athene, jossa bassojen eteerinen, halki teoksen kulkeva urkupiste loi etäännyttävän, toismaailmallisen tunnun. Tavenerin kohdalla kuoroon jäi kaipaamaan ainoastaan hieman lisää vahvuutta, jota saatiin Toivo Kuulan lauluun Auringon noustessa. Lavalle laskettiin sakea joukko laulajia kuoron historian varrelta ja kappaleen ajan kuoroa johti perustaja Timo Hannula. Hetkittäin Cantinovum soi aivan Hannikaissalin tilan äärirajoilla, mikä kävi Kuulan kohtalokkuuteen täydellisesti.

Väliajan jälkeen kuultiin kaksi laulua Cantinovumista alkunsa saaneelta, jo kuopatulta lauluyhtye Canticulumilta herkkänä kontrastina Kuulan massiivisuudelle. Konsertin juontajana toimi yleisiä kuoromusiikin konventioita vältellyt basso Matti Kortet, joka oikean showmiehen elkein ja pakottomalla huumorilla kuroi konserteissa usein vallitsevaa yleisön ja esiintyjien välistä kuilua kapeammaksi. Oli mukavaa, ettei esitys ollut jäykkä ja muodollinen, vaan laulun juhlaa.